sunnuntai 17. elokuuta 2014

On hyväksytty noutajien taipumuskokeessa.




Jippia-jei! Taipparit menivät hienosti läpi! Tuomari Pasi Majuri tuumaa yleisvaikutelmassa hyvin Elsamaisesti näin:

"Vauhdikkaalla tyylillä töitä tekevä koira, joka tekee hyvän vesityön ja haun. Selvittää jäljestämistehtävän toisella lähettämisellä ja osoittaa hyvän metsästyskoiran taipumuksia."

Suull
isessa arvioinnissa Elsa sai erityiskehuja siitä, että haussa sen palautusvauhti oli melkeinpä yhtä lennokas kuin liikkeellelähdöt. Hienoa katseltavaa. Lujaa Elsa tulikin ja käsitteli nätisti kaikkia riistoja.


Tuomari kiertää koirakot läpi ryhmässä. Kuva: T. Salonen/FB

Starttasimme iltapäiväryhmän ensimmäisenä, mikä tuntui lottovoitolta. Oli jotenkin kiva jatkaa suoraan alkupuhuttelusta suorituspaikalle, kun en ehtinyt kerätä jännitystä siinä välissä. Pasi osasi luoda sen verran leppoisan fiiliksen ryhmässä.



Vesityö tehtiin melko kapeassa tiheän kaislikon reunustamassa uomassa. Ranta oli suhteellisen matala ja koirien oli helppo mennä veteen. Elsa hyppäsi veteen pitkällä loikalla ja otti lokin molemmilla noudoilla hyvin. Palauttaessa pudotti kuitenkin siinä vaiheessa kun jalat ylttivät pohjaan ja jäi lokkia nyppimään. Jouduin melko paljon kutsumaan ja houkuttelemaan kummallakin kerralla luokse. Sain kuitenkin lokit rantaveteen (tai oikeastaan ihan hilkulla oli etteivät tuleet käteenkin), ja sehän onneksi riittää.

Paukuista Elsa oli aivan oikealla tavalla kiinnostunut. Muutama päivä sitten tuli mieleeni, että eihän se ole laukauksia kuullut aikoihin... Eipä niiden suhteen onneksi ole mitään huolta.




Hakualue oli joitakin metrejä vesityöpaikasta sivuun. Alue oli kolmion muotoinen, toisella puolella rinne nousi ylös pellolle ja toisella puolella oli vesi. Elsa haki rivakasti ensimmäisen heitetyn variksen, ja pudotti sen varpailleni. Toisen löysi myös melko helposti ja toi käteen. Kolmannella lähetyksellä kävi vähän takana ja vesipaikalla kiertelemässä/uimassa mutta jatkoi kuitenkin hyvin hakua uudesta lähetyksestä ja löysi variksen, joka tuli käteen. Neljännen piston teki nätisti keskeltä pitkälle, ja toi taas käteen. Aikaa hakuun ei montaa minuuttia mennyt ja Pasi oli hyvin tyytyväinen näkemäänsä.


Hakualue oli helpohkoa sekametsää.

Vesityö ja haku menivät siis nappiin ja jäätiin odottelemaan jäljelle pääsyä. Jäljet tehtiin muutaman kilometrin päähän metsäautotien varteen. Elsa taas ensimmäisenä suoritusvuorossa. Annoin sen katsella kun jäljen vetäjä meni metsään ja olin kovin luottavainen, että Elsa selvittää jäljen helposti kun siitä tuli noinkin motivoitu. Se lähtikin hyvin liikkeelle mutta käsittääkseni jäi samaan tapaan kuin muutama viikko sitten Ratulassa haistelemaan jotain jäljen puoliväliin. En usko että kävi kanilla, mutta en ole aivan varma. Tuli kuitenkin hetken päästä lujaa tyhjänä takaisin. Pelkäsin jo pahinta kun lähetin uudelleen ja Elsa lähti liikkeelle vähän löysästi. Se kaartoi vielä kerran takaisinpäin mutta otti sitten jäljen ja meni kanille. Ilmeisesti ihmetteli pupua hetken, sillä tuomari meni lähemmäs kehoittamaan ja pyysi kutsumaan. Kutsusta Elsa toikin sitten pupun suoraan minun jalkoihin. Kylmä hiki ehti tulla jo pintaan, mutta onneksi onnistui!


Iltapäivän taipuneet. Kuva: T. Salonen/FB


Meillä oli koko päivän mukava yhteishenki kokeeseen osallistuneiden kesken. Kaikki kannustivat toisiaan ja kaikki viisi jäljelle päässyttä koiraa selvittivät tehtävän. Oikein kiva koepäivä siis ja sääkin suosi. Juuri sopiva puolipilvinen, +18 keli.

Ja nyt sitten treenaamaan kohti ensi kesää! Maailma on auki.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita :)