Hyvää vesilinnustuskautta!

Aloituspäivä oli suuri menestys.

Eilinen suuri päivä jäi meiltä Elsan kanssa harmillisesti kokematta. Tarkoitus oli lähteä vesilinnustuskauden aloitusta fiilistelemään, mutta aikataulut menivät lopulta niin solmuun, että emme päässeet mukaan. Toivottavasti pääsemme mukaan joku toinen kerta, onhan kautta vielä jäljellä.

Kävin sitten aamulla tekemässä verijäljen ja ajoin sen illalla. Vettä satoi koko päivän, myös silloin kun oltiin jäljellä. Huomasin, että minulla on aivan vääränlainen vire päällä näissä koetta edeltävissä kenraaliharjoituksissa. Vähän jännittää, ja harmittaa heti kun homma ei suju, mikä näkyi varmasti myös Elsan eilisessä työskentelyssä vaikka kuinka yritin turhautumistani peitellä.

Elsan jäljestys oli 2/3 jäljestä (joka oli kaikkiaan n. 600 m) hidasta haahuilua. Se tuijotteli pusikoihin, haisteli maaston hajua ja lähti välillä milloin mihinkin suuntaan. Jos himmasin liinasta, se tuli vierelle. Alueella on hyvin paljon hirven ja peuran jälkiä (ja hirvikärpäsiä!), joten sekin varmasti hämäsi Elsaa. Lopulta päästin narusta irti sillä halusin katsoa jäljestääkö Elsa ollenkaan. Hyvin se haahuilusta huolimatta haki aina jäljelle takaisin, eli kokeessa on vain pakko mennä perässä ja uskoa, että Elsa palaa jäljelle. Viimeisellä 200 metrillä vauhti yhtäkkiä kiihtyi ja jäljestys muuttui todella tarkaksi, eli pääsin kunnolla himmaamaan liinan kanssa. Onneksi saatiin edes loppuun hyvä pätkä, josko siitä jäisi muistijälki sunnuntaille. 

Minulla on tarkoitus tehdä jäljelle paljon makuita ja kaivaa niihin makupaloja. Elsa kun ei ole tähän asti noteerannut makuita mitenkään. Unohdin kuitenkin aamulla ottaa makupalat mukaan. Makuita oli kolme, ja pysäytin Elsan jokaiselle ja tiputtelin vaivihkaa nappuloita taskustani maahan. Tiedä sitten oliko siitä mitään hyötyä. Kehuminen ei ainakaan ollut hyväksi, sillä tuntui, että Elsa koki sen tehtävän loppumiseksi. Vire laski ja jouduin kehottamaan jatkamaan jäljestämistä. Hyvin kuitenkin otti aina uudet suunnat makuilta.


No oli miten oli, viikonloppuna mennään kokeeseen ja katsotaan mitä tuleman pitää. Sehän olikin tiedossa, että kokemusta likalla on todella vähän ja ikäänkuin uus-vanha tilanne on minullekin. Pitää vielä opiskella säännöt ja oppaan rooli ennen lauantaita. Periaatteistani poiketen nyt mennään siis kokeeseen treenaamaan.