Aksaa yksityisopetuksessa

Lähdin hallille hirveällä kiireellä ja nappasin mukaan vain pallon ja taluttimen, toivoen, että tänään ei tehtäisi mitään ihmeellistä. Jouduinhan ottamaan myös meidän pikkuneidin kentän laidalle notkumaan, kännykän toimiessa lapsenvahtina. Kyllä hän siinä normaalin 10 minuutin treenin ajan viihtyisi. Vaan yllätys yllätys, olimme treeneissä kahdestaan Janin kanssa eli sain treenata Elsan kanssa koko tunnin! Onneksi kännykässä riitti akku ja hallissa oli lämmin!

Janilla oli mukana reilusti lihapullia joita sain lainata, ja aloitimme kepeillä. Minun pitäisi löytää oikea rytmi ja lopettaa koiran voimakas ohjaaminen jalalla. Elsa kyllä teki (Janin kanssa) hyvin, mutta minä olin koko ajan ihan solmussa. Jotenkin olen oppinut rytmittämään liikettä tökkäämällä polven Elsan eteen jotta se kääntyy oikeasta välistä, ja kun tätä ei saanut tehdä, ei homma meinannut sujua alkuukaan. Useilla toistoilla saatiin toki hyviäkin pätkiä aikaiseksi.

Kepeiltä siirryttiin radalle joka oli tehty kentän yhteen kulmaan. Paljon käännöksiä ja pohdittavaa, miten tiukoista paikoista pitäisi ohjata. Kuivaharjoittelua ilman koiraa saikin tehdä oikein urakalla, sillä Jani antoi minun ensin itse pähkäillä erilaiset vaihtoehdot ja kertoi vasta lopuksi muutamia omia näkemyksiään.

Pisimmillään 11 esteen rata kulki näin.

Radalla oli putki ja sen molemmin puolin vierekkäisiä hyppyjä joita piti vuoroin hyppiä eri suunnista. Muutaman treenikerran jälkeen alettiin vähentämään jo minun liikkumista esteiden taakse ja lopulta sain hienosti ohjattua Elsan kiertämään esteen takaa hypyllä ilman että minun piti mennä saattamaan. Valsseja ja persjättöjä sai tehdä joka suuntaan...

Lopuksi rataan lisättiin vielä muutama este, ja enimmillään niitä oli yksitoista. Pari kertaa tehtiin virheettömästi rata läpi ja Jani kehui, että mukana oli todella mallikkaita pätkiä. Elsa lukee todella hienosti minun kehoani ja kääntyy tiukassakin paikassa. Ja hyppää hyvin, sillä rimoja ei koko tunnin aikana tullut alas kuin muutama.

Olin ihan fiiliksissä koko tunnin ja hymyilin kuin hangon keksi. Tosi hienoa kun ollaan päästy alkeista jo sen verran pitkälle, että Elsa on oppinut esteitä ja minä ohjaamaan koiraa riittävästi jotta ei tule yhteentörmäyksiä. Pidän myös Janin tavasta opastaa meitä, sillä hän todella analysoi ja perustelee erilaiset vaihtoehdot ja kiinnittää huomiota omaan liikkumiseeni. Kivaa!