maanantai 6. lokakuuta 2014
Vatsanhoidon sietämätön keveys
Voihan vatsavaiva, mahapöpö, oksennus ja ripuli. Sekä sappinesteen tuoksuiset hönkäykset. Näiden teemojen ympärillä olemme pyörineet kaksi viimeistä viikkoa. Ensin alkoi Manta juoda ja pissiä alleen (näitä satunnaisesti esiintyviä vanhuuden vaivoja tutkittiin taannoin, mutta mitään syytä ei löydetty). Sitten se alkoi oksentamaan. Oksennuksenestolääkkeeillä saatiin yökkäily aisoihin, mutta vatsa oli kuitenkin niin sekaisin, että koko talo haisi mummelin kaasutellessa aivan kammottavalta. Ruokakaan ei maittanut moneen päivään.
Seuraavaksi alkoi Elsa ripuloimaan sisälle. En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että se oli syönyt jonkun Mantan oksennuksista ja saanut siitä oman vatsansa sekaisin. Viikonloppu meni riisi-kuurilla mutta nyt kummankin vatsa tuntuisi jo kestävän ainakin joten kuten normaalia ruokaa.
Vatsavaivaisen yksilöinti on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Kun keskellä yötä herään alakerrasta kuuluvaan vinkunaan, en alkuun tunnistanut äänestä kumpi hinkuu ulos. Molemmat koirat ovat tietenkin häntä heiluen portilla vastassa kun pääsen unenpöpperöisenä alakertaan. Ja kun ne päästää yhtä aikaa ulos... No, se menee sinkoiluksi. Lopulta tein tunnistusta erinäisistä eritteistä ja niiden sijainnista. Elsa paljastui, kun oksennukset alkoivat ilmestyä makuupatjoille ja pesuhuoneessa oli pissat ja ripulit. Manta harrastaa paljaalle lattialle laatoittamista ja pissat lirahtelevat nukkuessa. Muuten se ei sisälle ulosta kuin ihan viimeisessä hädässä.
En ole ikinä päässyt sinuiksi näiden vatsaongelmien kanssa. Yleensähän koiralla menee vatsa sekaisin kun se syö jotain erikoista. Tästä syystä vatsan hoitaminen yleisen ohjeen mukaisesti riisillä ja kanalla tuntuu kovin merkilliseltä, kun ko. ainekset eivät normaalisti kuulu koiriemme ruokavalioon. Ainakaan pelkältään. Olen kuitenkin ymmärtänyt kuunnella viisaampia ja tarjonnut tätä seosta koirille muutaman päivän ajan. Dieettiruoasta tosin tulee eteen seuraava ongelma, kun koirat alkavat liian kevyellä ravinnolla oksentaa tyhjää mahaansa. Ne myös laihtuvat silmissä, mikä ei varsinkaan Elsalle olisi kovin toivottavaa. Se on muutenkin vähän liian laiha. Entäs sitten, miten ja koska riisi-kanasta siirrytään takaisin normaaliruokaan...?
Tein niin tai näin, ruokavaliokokeiluilla ja Attapectin avulla vatsat onneksi saadaan ennemmin tai myöhemmin kuntoon. Siitäkin huolimatta, että koirat tekevät (nälissään) kaikkensa sekoittaakseen vatsojansa entisestään naukkailemalla pihalla suuhunsa milloin mitäkin ällötyksiä.
Toivottavasti tämä on taas pian ohi.
PS. Kävin eilen lyhyesti tekemässä torstaisella lokilla muutamia linjoja. Raato oli säilynyt hyvin ulkona kun on jo sen verran viileää. Kaikki noudot sujuivat hienosti, eli Mission Accomplished! Mr Lokki sai nyt siirtyä ansaitusti autuaammille metsästysmaille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita :)