Omatoimista

Torstain nome-treenit siirrettiin parin viikon päähän, eli emme tälläkään viikolla päässeet kimppatreeneihin. Voi surkeus.

Tänään kuitenkin tajusin, että pojan rumputunti on aivan ideaalissa paikassa pienelle treenille. Pakkasin siis Elsan ja damit autoon, ja tein tehokkaan puolen tunnin treenin poitsun soittotunnin aikana.

Hääkiven rannalta löytyi sopivaa heinikkoa ja kaislikkoa, johon tein ensin motivoidun neljän damin haun. Saisi Elsa purkaa suurimmat energiansa. Hienosti likka haki ja pysyi alueella vaikka vesi oli aivan vieressä ja tuulikin vei hajut takaviistoon.

Haun jälkeen otettiin muutama pitkä muistilinja heinikon toiselle laidalle. Lopuksi tein vielä vesimarkkeerauksia. Jätin Elsan ylärinteeseen istumaan, kävelin rantaan kaislikon reunaan ja heitin ykkösen. Sitten palasin koiran luo ja lähetin hakemaan. Palausmatka oli siis pitkä kaislikon ja heinikon läpi ja aivan yllättäen Elsa toi damit ravistamatta ja pudottamatta minulle asti kun en tajunnut mitenkään erikseen varmistella asiaa. Ensimmäinen dami ehti tosin pudota varpaille, mutta kun laitoin sen takaisin suuhun ja otin rauhassa pois, ei muiden kanssa enää ollut mitään ongelmia.

Pudottaminenkin taisi olla oma vikani, kun tajusin vasta koiran tullessa litimärkänä metrin päähän, että meillähän on nämä vesinoutojen palautukset vielä ihan vaiheessa. Ja nyt se varmaan pudottaa ja kääk pitää saada äkkiä dami pois ja hätä hätä hätä. Jännä miten oman ajatteluni heijastuu suoraan koiraan! Seuraavalla noudolla vain luotin, että Elsa tulee istumaan sivulle damin kanssa ja niinhän se tulikin.

Yritin tehdä vielä kakkosen siten, että ensimmäinen dami lensi tuttuun paikkaan veteen (Elsa oli käynyt siellä jo kahdesti ykkösellä) ja toinen kuivalle maalle. Elsa haki jälkimmäisen maalta hyvin, mutta unohti kuitenkin vesipaikan. Taisi olla liian haastava tehtävä kun jouduin kävelemään heittopaikalta koiran luokse ennen lähetystä. Otettiin vesidami pois vielä parillä ykkösmarkkeerauksella ja jätin harjoituksen siihen. Avustajaa kovasti tarvitsisin näihin harkkoihin...

Vesimarkkeerauksella.

Pitkä palautusmatka vedestä pellolle.

Hienosti ovat lähteneet nämä perusasiat sujumaan. Seuraava askel olisi ohjaamisen alkeiden opettaminen, mutta ilman avustajaa se on haastavaa. Minulla on mielessä parikin asiaa jotka pitäisi Elsalle takoa päähän. Se ihan varmasti oppisi ne kutakuinkin kerrasta kunhan avustaja ehtii nappaamaan damin pois jos pääsee karkaamaan.

Nyt viikonloppuna keskitytään kuitenkin kauneusasioihin, sillä sunnuntaina on ohjelmassa Hyvinkään ryhmänäyttely. Äsken pesin koiran ja nyt täällä leijailee ällö miesshampoon tuoksu (jostain syystä ostamani koiranshampoo haisee aivan halvalle mennenille :) ). Toivottavasti haju laimenee sunnuntaihin mennessä!