Nome-kurssilla oli tänään aiheena kakkosmarkkeeraukset, joita tilanpuutteen vuoksi tehtiin osin muisti- ja linjaharjoituksina. Harjoituspaikka oli lammen rannan kapea kaistale. Vesi veti Elsaa kovasti puoleensa, etenkin, kun treenien alkajaisiksi heinuri laskeutui keskelle lampea. Olenkin aivan supertyytyväinen Elsan työskentelyyn, sillä se ei houkutuksesta huolimatta mennyt kertaakaan kesken tehtävän veteen.
Ensin aloitimme kahdella muistilinjalla ja kun ne meni hyvin, heitti Jarmo palautusvaiheessa markkeerauksen toiselle muistipaikalle koiran nähden. Varmistettiin, että koira palautti loppuun asti ja sai sitten noutaa heiton. Elsan kanssa tämä meni ennakkopeloistani huolimatta hyvin.
Seuraavaksi tehtiin linjat vastakkaisiin suuntiin muisteina ja kun koira oli hakemassa toista muistia, vei Jarmo ensimmäiseen paikkaan sokkodamin. Samoja paikkoja käytettiin myös taakselähetyksiin.
Kolmantena tehtävänä jätettiin ensin vastakkaiselle puolelle muistidami ja Jarmo heitti markkeerauksen lammen toiselle rannalle. Koiran piti mennessään uida uoman yli muutama metri. Elsa kyllä meni suht oikeaan paikkaan, mutta ei pitkänkään etsimisen jälkeen löytänyt damia. Taisi haeskella vähän riistan hajuja kun kulki niin nenä pystyssä. Uusittiin markkeeraus ja sitten dami saatiin talteen. Markkeerauksia Elsalle pitäisikin rakentaa aivan alusta asti omana asianaan, sillä sen luontainen markkeerauskyky ei ole kovin hyvä. Nenä onneksi pelastaa monessa tilanteessa.
Maininnan arvoista on jälleen se, että markkeeraustehtävässäkin Elsa palautti damin vauhdikkaasti perusasentoon ravistamatta vaikka pieni uintimatka kuraisessa ojassa matkalle sattuikin. Muistilinjan Elsa teki hienosti markkeerauksen jälkeen.
Viimeiseksi tehtäväksi toivoin vielä helppoa ykkösmarkkeerausta. Jälleen Elsalla jäi matka vähän vajaaksi, mutta nenän kanssa selvitti tehtävän.
On minulla kyllä pätevä koira. Olen kiinnittänyt kesän ja syksyn aikana erityistä huomiota hihnan käyttöön sekä mukana kulkemiseen ja nyt ollaan päästy jo siihen pisteeseen, että pidän lyhyttä koulutustalutinta pelkästään etusormella kevyesti kiinni. Elsa seuraa vierellä skarppina, myös kapeilla metsäpoluilla, ja tekee todella nopeat perusasennot. Ja ne palautukset. Olen vaan niin loputtoman onnellinen niistä!
Jos nyt on paljon hyvää, niin toki olisi jotain parannettavaakin. Tuollaisessa kimppatilanteessa ja erityisesti veden läheisyydessä Elsa ääntelee (= vinkuu) paljon mutta hyvin hiljaa. Siihen on todella vaikea puuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita :)