Tänään oli ensimmäinen taipparikurssin pienryhmäkerta Järvisen Teemun vetämänä. Kokoonnuimme viime syksyltä tutuissa Koipijärven maastoissa. Ryhmässämme on viisi koirakkoa - kolme vilkasta labukkaa, yksi nallenaamainen kultsu ja me.
Tänään kävimme lähinnä perustottelevaisuusasioita läpi samalla kun kuljimme maastossa kierroksen. Kaikille koirakoille tehtiin matkan varrella jokin pieni tehtävä. Elsalle Teemu heitti järven rannalla lyhyen markkeerauksen. Elsa näytti suorittaessaan onneksi ongelmakohtamme, eli jäi palautuksessa hidastelemaan. Teemu vinkkasi, että minun kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, että en katso koiraa suoraan silmiin kun se palauttaa. Hänestä näytti siltä, että hidastelu saattaisi johtua katseestani. Tämä asia täytyykin nyt aktiivisesti pitää mielessä, sillä olen samaa asiaa miettinyt joskus itsekin. Olen joskus tietoisesti katsonut aivan muualle kun Elsa palauttaa ja silloin se on kyllä aina palauttanut paremmin.
Puhuimme myös riista-asioista ja kerroin, että Elsa voisi olla riistasta kiinnostuneempi. Teemu sanoi, että on onnistuneesti käyttänyt eräänlaista haavakkoharjoitusta riistainnokkuuden vahvistamiseen ja sitä haluan ehdottomasti joskus kokeilla. Riistaa pidetään narussa ja aina kun koira pudottaa tai muuten on huolimaton linnun kanssa, lintu lähtee reippaasti karkuun. Paras opettaja olisi tietenkin todellinen metsästystilanne, mutta haavakkoa voidaan myös jäljitellä.
Teemu myös sanoi tekevänsä omien koiriensa kanssa hyvin paljon vauhtinoutoja, etenkin pentuaikana. Jopa 30 kertaa päivässä aivan pienen pennun kanssa. Tuntuu hurjalta lukemalta, mutta sai minut miettimään, että jokailtainen vauhtinouto tai pari omalla takapihalla tekisi Elsalle varmasti hyvää. Silloin tällöin sitä teen, mutta voisi niitä tehdä useamminkin.
Vaikka vajaan kolmen tunnin aikana läpikäydyt asiat olivat minulle pääosin tuttuja, sain kuitenkin yllä mainituista asioista mukavasti mietittävää omaan treenaamiseen. Uskon, että tästä kurssista on meille hyötyä, sillä ainakin teoriatasolla Teemulla tuntuu olevan hyvin saman tyyppinen tapa kouluttaa kuin mihin itse uskon. Kaikki pohjautuu koiran luontaisten viettien vahvistamiseen ja harjoitukset rakennetaan niin, että koira itse oivaltaa ja tekee oikein. Näin se myös oppii helpommin. Lisäksi koiralle annetaan palautetta sen mukaan tekeekö se oikein vai väärin.
Ensi sunnuntaina siis jatkamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita :)