maanantai 14. syyskuuta 2015

Viime hetken hiomista

Lokki ja siipiote.

Otin eilen lokin, fasaanin ja variksen sulamaan jotta sain treenattua riistallakin ennen viikonlopun koerupeamaan. Eilen illalla kävin pellolla tekemässä muutamia linjoja maariistoilla. Yritin pitää harjoitukset suht helppoina ja suoraviivaisina, jotta lauantain runsas puuttuminen etenemiseen nollaantuisi. Kivasti Elsa toimikin ja vauhti pysyi hyvänä. Eikä käynyt ylikierroksilla vaikka riistalla tehtiin.

Tänään ajoin Kortejärvelle vesitreeniin. Lammella on jyrkät upottavat reunat, joten tuli samalla testattua ylösnousut lokin kanssa. Hankalaa oli paikka paikoin, mutta lokki pysyi hienosti mukana. Ensimmäisillä noudoilla lokki putosi taas varpaille mutta sen jälkeen tuli jo hyvin. Otteet tosin olivat paikoin vähän pinnallisia ja Elsa roikotti lokkia usein siivestä. Sai sen kuitenkin kannettua eikä pudottanut.

Välillä vähän tukevamminkin.

Palautuslinjoissa ei ollut kyllä kehumista tänäänkään. Pahimmillaan Elsa kiersi lokin kanssa koko lammen poukaman maata pitkin kun jätin sille muistipaikan ja kävelimme vastarannalle. Hidasti kyllä kielloista mutta en saanut sitä houkuteltua veteen. Sen jälkeen jätin sen muutaman kerran lokin viereen istumaan ja kutsuin vastarannalta. Sitten tuli jo uimalla luokse.

Näitä asioita pitää totisesti harjoitella kunhan kokeista selvitään. Nyt muutamaan päivää ennen starttia en ilkeä kitkeä tapaa pois, jotta ei tule ongelmia jossain muussa kohtaa. 


Yliuitto kahden koivun väliin. Jätimme lokin yhdessä ja kiersimme lammen toiselle puolelle.

Ihan lopuksi tein pitkän linjan yliuittona, lokki oli maalla vastarannalla. Elsa eteni hyvin suoraan melkein rantaan asti, mutta kaarsi sitten oikealle jossa oli aiemmista heitoista hajujälkiä. Ei ensin kuunnellut pilliä, mutta kun oli hajut käynyt tarkastamassa otti hyvin käsimerkistä suunnan ja nousi koivujen kohdalta rannalle. Lokin kanssa lähti taas tulemaan rantaa pitkin, mutta sain kuitenkin kutsuttua veteen ja suoremmin luokse. Ihan hyvä päätös treenille.

Huomaan jo oman kärsivällisyyteni rakoilevan. Voi olla parempi, etten enää juuri treenaa ennen koetta. Yleensä kenraaliharjoitukset ovat aivan mahdottomia, kun käyn jännityksestä kärsimättömäksi ja hermostun jokaisesta virheestä. Vielä ihan syyttä suotta.

Luotto koiraan (ja itseen), hyvin se menee :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita :)