Tuoretta ruokaa

Ei taida olla yhtään sellaista ruokintatapaa, mitä en koirilleni olisi kokeillut. On syötetty pelkkää nappulaa, on barffattu haastavissa kerrostalo-olosuhteissa, on haudutettu yrjölän puuroa, annettu raakaa lihaa. Välillä olen vannonut Neun nimiin, välillä Kennel Rehu on ollut se juttu. Raaka - pakaste - kypsä. You name it.

Arjen käytännöllisyys, hinnan lisäksi, on kuitenkin se joka lopulta merkitsee kaikista eniten. Koirat voivat hyvin pelkällä nappulallakin, mutta teollinen kuivarehu ahdistaa minua. En (enää) pysy ruokkimaan koiria pelkällä kuivaruoalla. Elsan kanssa tämä ajatus on vahvistunut entisestään, sillä olen kokeillut sille useita eri kuivamuonamerkkejä, eikä mikään tunnu sopivan täydellisesti. Nappulaa menee paljon sisään ja vähintään yhtä paljon tulee toisesta päästä ulos. Nyt kun sopiva ja suht sulava merkki löytyi, sen maku ei riitä. Siinä missä Manta hotkaisee oman annoksensa muutamalla suupalalla, pyörittelee Elsa jokaista nappulaa erikseen suussaan. Jos yleensäkään ryhtyy syömään.

Koirat saavat nyt aamuisin, käytännön syistä, nappula-aterian. Iltaruoka on vaihtelevasti jotain muuta: raakaa lihaa tai valmisaterioita (Kennel Rehu, NEU, Maukas, Best-In). Illalla kupit tyhjenevät ynopeasti, hyvällä ruokahalulla.

 

Uusin löytö on Best-In tuoreateriat. Erityisesti uutuus Lohirisotto. Nämä tuoksuvat ja näyttävät niin hyvältä, että voisin syödä niitä itsekin. Ja 500g pakkaus on juuri sopiva kerta-annos. Helppoa, maistuvaa, laadukasta ja ravitsevaa. Eikä kilohintakaan ole aivan mahdoton. Elsa on syönyt näitä aterioita kuukauden päivät ja kakkapartiossakin olen huomannut positiivisia vaikutuksia. Todellinen arjen pelastaja on löytynyt.