Kyllä tämä tästä

Sunnuntain sumuinen aamulenkki Tampereen Pispalassa ja Pyynikillä.

Talvi on todellakin taittunut. Yhtäkkiä joka tuutista sataa toinen toistaan kiinnostavampia koulutustilaisuuksia ja koekalenteri on vähän väliä kännykässä auki. Kevät alkaakin olla jo täynnä erilaisia koiramenoja. Ja perhe kiittää...

Ensi viikonloppuna pääsemme mukaan Brufinn-kennelin WT-koulutukseen. Kouluttajaksi saapuu Belgialainen Stef Bollen (Kennel Starcreek). Osallistumme Elsan kanssa sunnuntai-iltapäivän ALO/AVO-ryhmään. Sama kouluttaja tulee myös heinäkuussa Flättileirille, joten nyt on hyvä tilaisuus käydä katsastamassa heppu ennakkoon. Ilmoittauduin flättileirinkin koulutukseen jo yhdelle päivälle. Jos tyyppi on oikein hyvä, harkitsen vielä toistakin koulutuspäivää.

Seuraavana lauantaina onkin sitten Mäntän talvinome. Sen osalta fiilikset alkavat olla jo paremmat, sillä olen tehnyt viime viikkoina Elsan kanssa pieniä treenipätkiä, ja yhteistyö alkaa sujua aina vain paremmin. Kaikki temppuilu on jäänyt pois, Elsa keskittyy todella hyvin ja tekee vauhdikkaasti töitä.  Meillä on nyt tavoitteena opetella pysähtyminen ja ohjauksen alkeet. Ihan hyvin niissä ollaankin edetty. Linja menee jo hyvin, ja Elsa etenee vaikka kuinka pitkälle, mutta jos menee vähän vinoon, en pysty siihen mitenkään puuttumaan. Pian toivottavasti tulee siihenkin ongelmaan ratkaisu.

Olen myös kiinnittänyt paljon huomiota lähityöskentelyyn, erityisesti palautuksiin ja sen jälkeisiin asioihin. Haluan, että Elsa tulee luovutuksen jälkeen napakasti perusasentoon ja pysyy siinä valppaan rauhallisena. Tämä on saatu toimimaan hyvin vauhtinoudoilla ja makupaloilla sekä kelloharjoituksilla.

Huhtikuussa yritän päästä Tomi Sarkkisen koulutukseen Hämeenlinnaan. Tosin voi olla, ettei meitä oteta kun päästiin ryhmään viime syksynä. Toukokuussa 23.-24.5. on Flättien noutokoulutuspäivät Pälkäneellä. Sinne mennään molempina päivinä. Harkinnassa on myös 30.5. WT-koe Hämeenlinnassa. Se tulee ehkä vähän pian, mutta koska kokeet painottuvat kevääseen ja loppysyksyyn, on pakko joskus uskaltaa aloittaa. Heinäkuussa on flättien WT-koe Korpilahdella, se voisi olla myös mahdollinen. Nome-puolta pitää vielä harkita kun näen ensin miten riistahommat alkavat sujumaan.

Juoksuinen Elsa on kotona epätavallisen rauhallinen.

Elsan juoksu on nyt kestänyt kaksi viikkoa ja tärppipäivät ovat ilmiselvästi käsillä. Kotona tyttö on superrauhallinen, mitä nyt välillä piippaa ulos tai yrittää tarjota itseään Mantalle. Ulkona ja treeneissä juoksua ei huomaa ollenkaan, Elsa tekee töitä todella hyvin ja täydellä innolla. Korvat häviävät ainoastaan silloin jos vieras koira sattuu tulemaan vastaan. Tällöin ei mitkään kutsuhuudot auta.