Hyvä loma

Lomalaiset suunnittelemassa seuraavaa uintikeikkaa.

Kaksi hyvin käyttäytyvää koiraa + pentuaitaus, koiraystävällinen vuokramökki, lasten ilo ja hyvät kelit - siitä on täydellinen lomareissu tehty. Vuokrasimme kolmeksi yöksi huvilan Marttisten lomakylästä Virroilta. Paikassa on järjestetty koiraleirejä, ja kiharaväki oli tulossa sinne juuri meidän jälkeen viikonlopuksi. Aavistelin, että henkilökunta ei katsoisi koiravieraita kovin pahasti.

Eikä katsonutkaan. Meille oli (toiveeni mukaan) varattu läheltä uimarantaa oleva päätyasunto ja suoraan terassin edessä oli koirille merkitty uimapaikka hiekkarantoineen. Sen vieressä soutuveneet ja laituri sekä lapsille sopiva ranta. Kaiken lisäksi saimme olla hyvin rauhassa, sillä suurin osa mökeistä oli tyhjillään. Sanoisinko, että aika täydellistä. Terassikin oli sen muotoinen, että mukaan ottamallani pentuaitauksella saimme rajattua koirille mukavan oleilualueen. Siitä Elsa sai kaihoisasti tuijotella järvelle.

Voin lämpimästi suositella ko. paikkaa koirien ja lasten kanssa lomaileville. 

Koirat terassilla aitauksessa.

Kanavan toiselta puolelta löytyi Pirkan Polku ja käytöstä poistettu ratapohja, joka vei hienolle sillalle.

Offroad-lenkkeilyä. Tyypilliseen tapaani poikkesimme tieltä ja rämmimme lopulta Mikon ja Elsan kanssa metsikön läpi takaisin mökille :)

Manta oli todella pirteä koko matkan ja innostui uimaan monta kertaa.

Mantan matkustaminen jännitti minua hieman ennen reissua. Kuinka mummo jaksaisi kipeällä selällään pitkän automatkan ja vieraan paikan stressin? Huoli osoittautui kuitenkin täysin turhaksi. Manta linnoittautui auton kylkeen kiinni kun pakkasimme kotipihalla tavaroita, ja piti huolen ettei tällä kertaa jäisi matkasta. Perillä se oli koko ajan todella skarppina ja pirteän oloinen. Ui innoissaan monta kertaa päivässä ja oli aina valmiina lähtemään kävelyille. Manta on selvästi päättänyt, että hän ei vielä anna periksi. Nyt nautitaan elämästä!

Elsa hinkui tietenkin koko ajan järveen. Se oli aivan tärinässä, mutta pysyi ihme kyllä aidoissa, vaikka lasten kanssa lähdimme rantaan. Varsinaista treeniä en sen kanssa tehnyt, mutta heittelin damia veteen muutaman kerran päivässä. Eilen kokeilin uittamista veneen kanssa eikä Elsa montaa kehoitusta tarvinnut: lähti heti uimaan veneen perään. Yritti kyllä kiivetä kyytiin joten jouduin soutamaan aika rivakasti sitä karkuun. Vähän turhan lujaa likka siis ui, mutta saipahan ainakin kuntoliikuntaa. Kolme kertaa kävin kokeilemassa haluaako jäädä jo rannalle mutta lähti aina vaan uudelle lenkille. Voi kun olisi oma vene...

Toinen päivä ja aina vaan hinku järveen. Koirien uimapaikka on suoraan terassimme edessä.

Nyt huilitaan yksi yö kotona ja huomenaamulla aikaisin kohti Surkeenjärveä ja flattileiriä!