Flattikerhon noutoviikonloppu Pälkäneellä

Tämä viikonloppu meni tiiviisti Pälkäneellä tuulisella mutta aurinkoisella pellolla Flattikerhon järjestämässä noutoviikonlopussa. Samaan aikaan ollut erikoisnäyttely taisi verottaa osallistujia, mutta meidän kannalta porukkaa oli oikein sopivasti ja aikaa treenille runsaasti.

Osallistuin Elsan kanssa ALO-tasoisten ryhmään, jota koulutti flattikonkari Riitta Jeramo. Ryhmässä oli kumpanakin päivänä viisi koirakkoa. Muuten kokoonpano oli sama, mutta kultsuvahvistus vaihtui sunnuntaina toiseksi. Tällä porukalla treenattiin lauantaina yhteensä n. viisi tuntia ja toinen mokoma tänään. Paljon ehdittiin tekemään asioita.

Riistaa oli mukana vähän, tässä tutustutaan korppiin. Sunnuntaina vedettiin laahausjäljet pupulla.

Linjoja parityönä.

Lauantai aloitettiin hallittavuustreenillä, mikä oli ylikierroksilla käyvälle Elsalle oikein hyväksi. Valeraskausoireet ovat nyt täysin takanapäin, ja Elsalla riitti virtaa entiseen tapaan. Se karkasi aika moneen noutoon aavistuksen ennen käskyä, joten jouduin tosissani työstämään malttia. Alkuun pohdin, miten likka jaksaa treeniä kaksi peräkkäistä päivää, mutta sunnuntaina se tekikin töitä äärettömän hyvin. Oli saanut edellisenä päivänä päästellä enimmät höyryt.

Aluksi otettiin rivissä luoksetuloja, yksinkertaisia noutoja, noutamatta jättämisiä ja harjoiteltiin maassa olevien damien kiertämistä. Näiden jälkeen siirryttiin tekemään motivoituja linjoja. Koirille osoitettiin kolme muistipaikkaa, ja niistä otettiin dameja ylös vuorotellen ja välillä parityönä. Joskus väliin tuli ykkösmarkkeeraus. Elsa teki suurimmaksi osaksi linjat hyvin. Pari kertaa karkasi kaartamaan liian sivuun tai varasti lähdössä, mihin jouduin puuttumaan.

Markkeerauksia ja linjoja parityönä.

Lounaan jälkeen siirryttiin toiseen paikkaan ja tehtiin sinne uusi muistipaikka linjalle. Viereen pellolle tuli markkeeraus ja parityönä haettiin vuorotellen linjaa ja markkia. Elsa keskittyi nyt jo paremmin kun tehtävä vaikeutui, mutta linjalla sen vauhti alkoi jo vähän hiipua. Meni kyllä oikeaan paikkaan, mutta teki hakua kävelyvauhdilla.

Ihan lopuksi palattiin vielä aamupäivän paikalle jossa oli koirilta salaa viety vanhaan muistipaikkaan damit. Elsa ei lähtenyt suoraan linjalle parista yrityksestä huolimatta, joten minun piti käydä dami sille näyttämässä, jotta saatiin onnistuminen.

Muistipaikka on varjoisan alueen keskikohdassa pellolla.

Sunnuntai oli vieläkin aurinkoisempi päivä. Tuuli piti kuitenkin huolen siitä, että pellolla ei tullut kuuma. Tänään tehtiin paljon markkeerauksia. Ensin ykkösiä kolmeen eri paikkaan, sitten kakkosia ja viimeiseksi linjamarkkeeraus. Elsa teki kaikki tosi kivasti. Sen markkeerauskyky on yhtäkkiä parantunut todella paljon.

Iltapäivällä vaihettiin taas paikkaa ja tehtiin kakkosmarkkeerauksia parityönä, eli koirat joutuivat katsomaan neljä heittoa joista kaksi tuli kummallekin haettavaksi. Elsalta taas upeat suoritukset. Lisäksi puhuttiin ohjaamisen alkeista ja kokeiltiin taakselähetystä. 

Tämä taisi olla minulle ensimmäinen Flattikerhon tapahtuma. Riittaa oli ihana kuunnella, sillä hän todella avasi flattien sielunmaisemaa. Tuntui, että vihdoin ymmärrän mistä tässä rodussa on kyse ja pidin todella kuulemastani.

Viikon päästä meillä on edessä ensimmäinen virallinen WT-koestartti. Koira ei vielä ole aivan ALO-tasolla, mutta käymme oppimassa ja tutustumassa koepäivään. Sen pohjalta on sitten hyvä harjoitella oikeita asioita ja startata vaikka syksynmällä uudestaan.