Kati ja Markus olivat sulattaneet pupun, joten kävin minäkin Elsan kanssa sitä katsomassa. Edellisestä puputreenistä on muutama viikko aikaa joten oli oikein hyväksi näyttää sitä taas. Vähän ilmeellinen kun pitkäkorva Keppulin mielestä on.
Kati kävi vetämässä pupulla n. 50 metrin jäljen sekä Elsalle että Huldalle. Katsottiin pentujen kanssa jäljenvedon alkua, mutta loppuajaksi mentiin kumpareen taakse, jotta pennut eivät näkisi koko reittiä. Elsa otti taas oikein hienosti jäljestä kiinni kun päästin sen alkupisteestä irti. Jäljesti aika tarkasti reittiä pitkin koko matkan ja löysi pupun helposti. Ensimmäisellä kerralla jätti sen kuitenkin niille sijoilleen ja palasi minun luokse. Lähetin pennun uudestaan jäljelle, ja hetken haahuilun jälkeen se ottikin kanin suuhunsa ja lähti tuomaan sitä. Pupu jäi puolimatkaan, mutta hyvä suoritus sekin.
Välissä katsottiin Huldan jäljestys ja loppuun tehtiin Elsan kanssa vielä muistiharjoitus pupulla. Nyt Elsa otti sen hyvin suuhun ja toi aivan minulle asti. Aivan super hienoa!
Käytiin vielä pienellä metsälenkillä ja pennut saivat riehua keskenään. Lenkin jälkeen Kati päästi aikuiset koirat ulos, mikä sekin teki Elsalle oikein hyvää. Eipä se juuri pääse tuolla tavalla vapaana olemaan vieraiden koirien kanssa, kun treeneissä ja lenkilläkin pysytään visusti hihnassa jos lähellä on muita koiria.
Olen kyllä todella iloinen siitä kuinka Elsa käyttää nenäänsä ja jäljestää. Siinä voisi olla ainesta jälkikoiraksikin. Pitäisiköhän tässä syksyllä vielä testata paria verijälkeä...? Ja verestellä (kirjaimellisesti!) muistoja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita :)