Tänään kurvailin Kanta-Hämeen noutajien kimppatreeneihin Hausjärvelle. Paikka oli lähellä peltoa, jossa oltiin muutama viikko sitten Sarkkisen opissa. Ja toukokuun WT-koe tulee olemaan samoissa maastoissa.
Kimppatreeneissä ei ollut varsinaista vetäjää ja koirakot jakautuivat pieniin ryhmiin. Lyöttäydyin kahden koirakon kanssa tekemään ohjauksia ojan yli metsään. Oja oli todella syvä ja jyrkkäreunainen, joten haastetta tuli ihan kiitettävästi. Elsa teki töitä kuitenkin ihan kohtalaisesti, tosin lähetyspaikka piti säilyttää lähellä ojaa kaikilla lähetyksillä. Pidemmällä matkalla lähti menemään vinoon ja hakemaan ylityspaikkaa.
Linjatreenin jälkeen teimme vielä kolmiossa markkeerauksia siten, että jokainen heitti vuorollaan. Loppuun tehtiin myös kakkosmarkkeerauksia, mutta Elsa hyytyi täysin, enkä saanut niitä onnistumaan. Pellolla oli aika kuuma ja aamuruokakin painoi todennäköisesti vatsassa. Elsa oli jotenkin ihan unessa.
 |
| Elsa tarjoaa omaehtoisesti kontaktia. |
Lopuksi kävin vielä katselemassa kun toinen porukka teki hakua metsään. Lähetin Elsankin kertaalleen, mutta ei sen haku käynnistynyt. Jäi metsän laitaan pyörimään, sekoitti varmasti tehtävän edellisiin linjoihin. Otin koiran pois ja kävin vielä toisaalla nostamassa vireen tennispallon kanssa jotta treenistä ei jäisi pelkästään lässähtänyt fiilis.
Saattaa olla, että Elsalla alkaa valeraskausoireet nousta pintaan. Sen verran nuutuneena se raahusti perässäni kun käveltiin autolle. Ruokaa sille ei ilmiselvästi kannata ainakaan koeaamuna antaa, korkeintaan vähän jotain tuoretta joka ei turpoa mahassa. Ja kolmas oppi päivästä oli, että linjat kaipaavat edelleen rutiinia, helppoja toistoja, paljon onnistumisia ja vauhdikasta palkkaamista. Ensimmäisissä palautuksissa suu kävi levottomasti ja loppua kohden palautusvauti hiipui niin, että tuli lopulta viimeiset metrit ravilla. Ei mitenkään tyypillistä Elsaa.
No, aina ei voi olla hyvä päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita :)