Tomi Sarkkisen koulutus Hämeenlinnassa

 
Viime yönä satoi lunta, joten lähdin vähän jännittynein mielin ajelemaan Hämeenlinnaan. Mitähän Elsa tuumaisi lumisista dameista. Turhaan jännitin, sillä ei lumi lopulta vaikuttanut likan työskentelyyn mitenkään.

Ehdimme aamulla tehdä reippaan lenkin, kun koulutus alkoi vasta yhdeltä. Lenkki teki ilmeisen hyvää, sillä Elsa oli alusta asti sopivassa vireessä ja odotusalueella hyvinkin rauhallinen ja hiljainen. Tai sitten oli viime viikkoinen treenitilanne hyvin mielesssä. Ehkä molempia.

Ryhmässä oli hyvin samantasoisia, taipparit suorittaneita, hieman alle 2-vuotiaita koiria. Tomi kävi ensin kaikki yksitellen läpi yksinkertaisilla linjanoudoilla. Jo parin ensimmäisen koirakon kanssa hän puuttui asioihin, jotka tapahtuvat damin luovutuksessa ja etenkin sen jälkeen. Eli juuri niitä asioita jotka meilläkin tuottavat suurimmat haasteet. Myös Elsan kanssa sain hyviä vinkkejä siihen, kuinka koira pitäisi rauhoittaa dami suussa käsien väliin (toinen käsi leuan alla ja toinen pään päällä/kuonolla). Ja sama rauha pitäisi jatkua kun dami otetaan pois. 20 pisteen suoritus kokeessa kun voi mennä pipariksi, jos koira ryhtyy luovuttamisen jälkeen riekkumaan omiaan.

Uskon tosin, että juuri näitä asioita olen yrittänyt Elsan kanssa jo pienestä pitäen tehdä, mutta se on ollut todella haastavaa. Elsa on aina väistänyt voimakkaasti käsiä (vaikka en mielestäni ole sitä koskaan nipistellyt tai ravistellut) ja toisaalta se on myös ilman damia mahdoton saada rauhoittumaan pitämällä päästä kiinni. Koira luikertelee, mielistelee ja on "räjähdystilassa". Jos sitä pakottaa/ottaa väkisin, se peruuttaa kahta kauheammin. Ja kehuista taas innostuu ja häslää. Kaiken lisäksi se on niin nopea ja liikkuvainen että kehuja ja kieltoja saa ladella liukuhihnalta, jos yrittää pysyä koiran perässä. Vaikka Tomi sai pari meitä ennen ollutta labradoria oikeaan mielentilaan hyvinkin nopeasti, flätit, Elsa mukaanlukien, eivät toimineet aivan samalla tavalla. Ei saanut Tomikaan Elsaa täysin rauhoittumaan :) Sain siis henkisen synninpäästön.

Jatkamme siis edelleen käsiin totuttamista kotona. Kehuja sain siitä, että sivulle palauttaessaan Elsa pitää damia nätisti, on rauhassa ja pystyn sitä silittelemään ilman että dami putoaa. Tekemäni työ ei siis ole mennyt ihan metsään. Vielä pitäisi kuitenkin olla tarkempana siitä, että Elsa pysyy perusasennossa rauhassa myös damin irroittamisen jälkeen. Ja myös perusasentoon tulon pitäisi olla nopeampi.
 

Paikalla oli harvinaisen runsas flättiedustus.

Toisella kierroksella jatkettiin yksittäin linjoja ja niihin yhdistettiin käännöksiä sekä seuraamista. Erityisesti Elsan kanssa olisi hyvä tehdä tämän tyyppisiä harjoituksia kun se jää vahvasti näkemäänsä damiin kiinni. Ei pysy perusasennossa vaan vänkää damin suuntaan. Tämä on kuulemma hyvin tyypillistä toiminnanhaluisille fläteille.

Toisin sanoen dami jätetään muistiin, seurautetaan koiraa jonkin matkaa. Heitetään vastakkaiseen suuntaan toinen dami. Tomi käski haetuttaa viimeksi heitetyn ensin, itse olisin ehkä vuorotellut enemmän niin, että hakisin ensin muistin. Mutta toimi se näinkin. Muistidamin vaikeutta lisättiin vielä niin, että koiraa seurautettiin edelleen ensimmäisen noudon jälkeen kierros pellolla, ja sitten palattiin alkuperäiselle linjalle, mutta siis eri kohtaan, ja koira lähetettiin noutoon.

Ensimmäinen muistidami oli selkeässä paikassa katajan juurella ja Elsa suoritti sen hyvin. Toinen jäi keskelle peltoa ja seuraamista tehtiin melko laaja lenkki. Olin aivan äimänä, kun Elsa teki täydellisen linjan ja löysi heti damin oikeasta paikasta, vaikka matka oli pitkä ja lähetyspaikka aivan vieras. Itse olin jo ehtinyt damin paikan unohtaa. Hieno fiilis!

Walk up.

Lopuksi tehtiin vielä ryhmäharjoitus, jossa yksi koira kerrallaan suoritti ja muut kulkivat walk upina rivistössä. Reunimmainen koira jätettiin paikalleen istumaan ja rivistö lähti liikkeelle. Hetken päästä Tomi käski ohjaajaa pillittämään koiran luokseen. Koiran piti tulla pelkästä vihellyksestä, ohjaajan selkä oli koiraa päin. Siitä koira sivulle ja hallintaan, rivi eteni koko ajan. Sitten pysähdys ja täyskäännös, Tomi heitti damin taakse linjalle. Taas lähdettiin rivinä eteenpäin. Pysähdys ja äsken suorittanut koira jätettiin taas paikalle istumaan. Rivi lähti etenemään ja hetken päästä ohjaaja pillitti koiran luokseen. Tehtiin täyskäännös ja koira lähetettiin linjalle hakemaan takanaan ollut dami.

Elsa teki tämänkin hyvin. Tosin ensimmäisessä luoksetulossa jouduin antamaan pillin lisäksi kevyen käsimerkin (mistä sain moitteita). Elsa tuli myös toisella kerralla luokse vaikka dami jäi sen taakse. Jännitin vähän karkaako damille kun olin selin koiraan. Myös linjan teki täydellisesti. Ja seuraamiset olivat hyviä, samoin käännökset.

Toisella kierroksella harjoitus toistettiin muuten samana, mutta toisen luoksetulon sijaan koira lähetettiin suoraan taaksepäin linjadamille. Elsa pääsi karkaamaan jo pysäytyskäsimerkistä ja siitä sain Tomilta läksytystä. Tomi kertoi itse opettavansa koirille käsimerkit siten, että näyttää koiralle ensin kädellä suunnan (käsi joko ylös tai sivulle). Vasta sen jälkeen tulee varsinainen käsky (suullinen ja käden heilautus) edetä. Tätä pitäisi harjoitella kotona.

Elsa oli aivan täydellisessä viretilassa walk up harjoituksessa, ja tulikin sellainen fiilis, että silloin olisi vasta pitänyt aloittaa treenaaminen. Höyryt oli saatu pois, se oli perusasennossa aivan rauhassa mutta seurasi kuitenkin hyvin ja teki noudot täsmällisesti. Hyvä Keppu!

Autolle päästessämme tyttö oli kyllä jo aivan sippi.

Erinomainen päivä mukavassa porukassa.

Ihan puhki.