Elsa alkaa pikkuhiljaa kotiutua uuteen ympäristöönsä. Pentu on todella reipas ja rohkea, eikä jännitä eteen tulevia uusia asioita. Lasten riekkumiset, kummalliset virpojanoidat, imurin hurina ja muut ihmeellisyydet tyttö ottaa aivan lunkisti, häntä heiluen. Vähän toki välillä piippailee ja ihmettelee ilmeisesti sisarusten häviämistä, mutta silloinkin hakee meistä ihmisistä tukea ja turvaa. Paras nukkumapaikka on aina jonkun jalkojen juuressa.
Elsa nukkuu paljon ja hereillä ollessaan on tehnyt lähes kaikki tarpeensa ulos. Yö meni todella rauhallisesti ja pentu nukkui tyytyväisenä vieressäni patjalla eteisen lattialla. Jouduin melkeinpä herättelemään sen seitsemän aikoihin aamupissalle ja syömään. Vahinkoja ei siis tullut koko yönä. Ruoka Elsalle maistuu todella hyvin ja annokset hotkitaan hurjan nopeasti, vaikka sisarukset eivät enää olekaan vieressä kärkkymässä.
Mantan kanssa elo sujuu rauhallisesti, joskin välit ovat vielä etäiset. Manta käyttää vanhemman auktoriteettia ja Elsa ymmärtää hyvin, ettei liian lähelle kannata mennä. Mutta eiköhän tytöt tuosta pikkuhiljaa tutustu lähemmin. Kissaa ei ole alakerrassa näkynyt, taitaa kohtaamiseen mennä vielä tovi.
Ulkoilukeleissä ei ainakaan ole moittimista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita :)