Elsalla juoksu

Elsan toinen juoksu alkoi vihdoin ja viimein maanantaina. Väliä ensimmäiseen juoksuun tuli siis aika tasan vuosi (viime vuonna alkoi 13.2.). Enpä muista että olisin koskaan näin hartaasti juoksua odotellut, sillä jännäsin, osuuko juuri Mäntän talvinomen aikoihin. Nyt taitaa juuri parahiksi loppua, jotta päästään osallistumaan kisaan.

Tämä alkutalvi on kyllä aivan ideaali ajankohta juoksulle, eikä sekään haittaa, että väli on näinkin pitkä. Eipähän haittaa harrastamista.

Elsa on muuttunut vähän rauhallisemmaksi ja on kovin onneton kun sille laittaa pöksyt jalkaan. Ei tullut edes keittiöön perässä, mikä on todella epänormaalia! Onneksi vuotoa tulee hyvin vähän, joten kammottavia housuja ei juurikaan tarvita.

Seinäjoki RN

Tuomari Markku Mähönen käy läpi PN-ehdokkaita.

Seinäjoen ryhmänäyttelyyn oli ilmoitettu 18 flättiä joista vain kolme oli uroksia. Meidän käyttöluokassa oli kaikkiaan seitsemän narttua.

Tuomari Markku Mähönen arvioi Elsaa näin:

"Mittasuhteiltaan oikea, niukassa karvassa tänään esitettävä. Erinomainen sukupuolileima, erittäin hyvä pään pituus, sopiva kuonon vahvuus. Koon ylärajalla ja siksi raajojen luusto saisi olla voimakkaampi. Hyvä ylälinja ja hännän kiinnitys. Hieman suora etuosa. Hyvät kulmaukset takana. Sivuttaisliikkeessä hyvä rytmi, askel voisi olla pidempi. Niukahko karvapeite, miellyttävä käytös."

KÄY EH, KÄK 3.

Täysin päivän kunnon mukainen arvostelu, eli ihan positiivinen fiilis jäi. Toki mielelläni olisin ERIn Elsalle suonut...

Elsa 2v 1kk, noin viikko ennen näyttelyä.

Tiistaiaksat

Tiistan agilitystä ei ole juuri mitään mainittavaa, oltiin taas tollerin kanssa kaksin. Elsa oli jotenkin tahmea, johtuen varmaan minun päänsärystä, eli en itsekään ollut aivan täydessä terässä. Tehtiin sikin sokin säveltäen rataa, jossa esteet oli aika lähekkäin. Elsa teki ihan ok töitä.

Irtaantumista ja esteille hakemista pitäisi varmasti treenata erikseen. Nyt kun palkka tulee aina minulta, se ei lähde hakemaan aktiivisesti esteille. Ja niitä ykkösluokan ratoja pitäisi edelleen kaivella mahdollista kisastarttia ajatellen.

Elsa 2-vuotta

Pyymäen Tuulta ja Tyventä 2v.

Trimmauksen jälkeen Kati otti vielä 2-vuotiskuvat meidän lyhytkarvaisesta neidistä. Onneksi hännässä sentään on kunnon hapsut, vatsan alle ja rinnukseen saisi tulla myös. Muutenhan tuo alkaa olla jo ihan tasapainoisen oloinen paketti.  

Lihasten huoltoa

Elsa Kati Kallion käsittelyssä.

Elsalla oli tänään hemmottelupäivä. Poikettiin Katin luona tekemässä pieni treeni, ja samalla Elsa trimmattiin ja hierottiin. Hieronta tuli varmasti ihan tarpeeseen, ja halusinkin varmistua, ettei Elsalle ole päässyt syntymään pahempia jumeja agilitystä tai hankilenkeillä.

Elsa ei olisi oikein malttanut rauhoittua hierottavaksi. Häntä pamputti lattiaan melkein puoli tuntia, mutta sitten likka jo lähes nukahti käsittelyyn. Käsittelyn jälkeen olikin aivan kuutamolla ja raukean oloinen. Pientä kireyttä löytyi takajaloista, ja Kati epäili sen johtuvan Elsan jatkuvasta hännän heilutuksesta ja siihen liittyvästä takajaloilla töpsyttelystä. Hierontaa on siis hyvä tehdä jatkossakin, ettei mene enempää jumiin. Saimme myös kotiin jumppaohjeita. 

Ennen hierontaa käytiin tekemässä Elsalle ja Huldalle muutamia markkeerauksia metsässä. Vastakkaiseen suuntaan polulle jätettiin myös linjadameja. Elsa toimi nyt hyvin. Pysyi nätisti sivulla vaikka Hulda lähetettiin ihan vierestä noutoon, teki napakat perusasennot ja palautti reippaasti. Markkeerausten paikallistamisen kanssa on edelleen tekemistä, niihin kaivataan vielä rutkasti varmuutta. Harjoittelua, harjoittelua.

Pomppaa

Peten Koiratarvikkeelle jälleen kymmenen pistettä toimitusnopeudesta - Pomppa saapui eilen.
Loimi istuu Elsalle täydellisesti ja Peruspomppa on juuri sopivan paksuinen - Elsa kun ei oikeastaan ikinä palele. Tämä ei siis ole liian topattu.

Arvoin hetken, että onko koko 65 liian iso, mutta taitaa se olla juuri sopiva. Lämmittää hyvin myös takareidet ja vatsakappale peittää tiiviisti koko vatsanalusen. Hännän päällä on halkio, eli takaosa tulee osin hännän sivuille.

Malli on siis sulavarakenteiselle Elsalle oikein hyvä. Mantalle se on selvästi edestä liian kapea, eikä istu hyvin. Hurtan mantteli on leveämpi ja se taas käy Mantalle, mutta pyörii Elsan päällä vaikka kokonsa puolesta onkin hyvä (niska-häntäpituus).

Elsa inhoaa kaikkea päälle puettavaa, siksi kuvissa tälläinen paskahalvausilme. Ei liikahtanutkaan koko kuvaussession aikana. Höpsö.

Kaulus alhaalla.

Ja ylhäällä ylettyy aivan kallon reunaan asti. Pannan kohdalla on aukko taluttimelle.

Mantallekin koko on oikea, mutta jää edestä kireäksi.

Sujuvaa aksaa

Agilityssä omatoimisuus jatkuu ja jaoimme jälleen tunnin tollerin kanssa. Esteitä oli kentällä valmiina harvakseltaan joten niistä sai tehtyä sopivaa helppoa rataa. Radalla oli A, keinu, puomi, kepit, pituus ja muuri. Nyt voisi sanoa, että Elsa osaa suorittaa ne kaikki. Hyppyjä olen tarkoituksella pitänyt 50 sentissä. Turha rasittaa koiraa korkeammilla hypyillä.

Elsalla oli koko ajan huikea vauhti päällä ja pallo toimi taas parhaiten palkkana. Kontaktit palkkasin nakeilla. Keinulle otin putkesta vauhtia ja Elsa meni senkin jo monta kertaa aivan itse. Jää hienosti alastulolle istumaan ja odottamaan palkkaa. Pitää palkata sitä nyt joka kerta että vahvistuu entisestään. Kepit menivät myös tänään vauhdikkaasti.

Lopuksi harjoittelin vielä pelkkiä hyppyjä niin, että kolme hyppyä oli suorassa linjassa ja pujottelin niitä Elsan kanssa. Omaa liikkumista sai vähän miettiä jotta koiran sai käännettyä sivusuunnasta hyppyyn, mutta aivan upeasti Elsa teki töitä.

Huomasin alkavani pohtia jo mahdollista kisastarttia. Sitä ennen pitäisi kuitenkin saada pientä opastusta, kun ei ole mitään käsitystä kuinka vaikeita ja pitkiä ykkösluokan radat ovat. Vieläköhän järjestetään pelkkiä hyppyluokkia? Sellaisesta voisi ehkä aloittaa. Pitänee vähän ottaa asioista selvää.

Tuulta ja tyventäkin

Laina-myrsky hellitti iltapäivällä sen verran että uskaltauduin Elsan kanssa pihalle. Otin damit mukaan ja lähdin pellolle. Tehtiin pääosin pitkiä muistilinjoja polkuja pitkin, sillä terävästi upottavaan umpihankeen en iljennyt Elsaa laittaa. Välissä tein helpon motivoidun haun metsän reunaan.

Linjalähetyksiä tuli kaikkiaan melkein parikymmentä ja Elsalla pysyi hyvä into jokaisella noudolla. Palautukset olivat hyviä ja vauhdikkaita. Alkuun meinasi mennä ohi, mutta kun estin sen omalla liikkeelläni, sain luovutukset nätisti eteen. Luovutuksen jälkeen kävi vähän nyppimään käsille, joten piti rauhoitella.

Olipa täydellinen treenisää! Lumi oli sen verran jäistä, ettei tarttunut dameihinkaan.

Talveilua

Umpihankilenkkiä. Kun ei kukaan ole raivaamassa tietä, on se tehtävä itse.

Hiihtoharjoitukset etenevät rankasta kelistä huolimatta.

Välillä otetaan vähän iisimmin.

Peten Koiratarvikkeessa on talvitakit -20% alessa joten tilasin jo kauan haaveilemani Pomppan Elsalle. Hurtta ei oikein istu sen päälle, joten toivottavasti tämä on parempi. Päädyin Peruspomppaan tuttavan suosituksesta, sillä toppaversio on kuulemma melkoisen paksu. Tämä toimii kosteillakin keleillä suojana ja lämmikkeenä. Ja väriksi metsästyskoiralle sopiva vihreä. Nyt innolla odottamaan postia.

Tiistain aksat

Onkin jäänyt aksajutut kirjailematta tältä viikolta. Oltiin treeneissä taas kahdestaan tollerin kanssa, eli vuoroteltiin niin, että kumpikin pääsi radalle kaksi kertaa.

Opettelin kentällä olevista esteistä radan, jossa taisi olla noin 15 estettä. Kepeiltä lähdettiin liikkeelle ja kontakteista mukana oli A ja puomi. Palkkana minulla oli itse tehtyjä lihapullia. Alkuun Elsa oli kovasti pullien perään mutta jotenkin hyytyi aika pian. Kepit meni todella verkkaisesti, hypyt ja etenkin kontaktit paremmin. Ihan hyvää rataa saatiin tehtyä.

Toiselle rykäisylle otin palkaksi pallon ja johan saatiin tekemiseen vauhtia. Mitähän tämä kertoo kokkaustaidoistani...! Tein vielä kertaalleen radan läpi ja loppu höntsäiltiin siten, että houkuttelin Elsaa kiertämään esteiden takaa. Hienosti sujui ja Kepsu kävi ihan kierroksilla. Toi aina heti pallon takaisin minulle ja juoksutinkin sitä niin, että lopuksi oltiin aivan läkähdyksissä.

Seuraavaksi haluaisin vielä vahvistaa irtaantumista, jotta saisin Elsan etenemään vaikka kahdellekin edessä olevalle esteelle. Siihen tosin tarvitsisin todennäköisesti palkkaavan avustajan.

Taas elämä voittaa

Arki-ilta ja luonnonvalo.

Talvi alkaa pikkuhiljaa näyttä parasta puoltaan. Lunta on jo vähän liiaksikin asti, mutta iloitaan valkeudesta etenkin nyt kun päivä taas pitenee. Perjantaina ehdin ensimmäiselle luonnonvalolenkille työpäivän jälkeen pitkästä pitkästä aikaa. Kylläpä tuntui hyvältä!

Elsa viihtyy mainiosti pihalla, mutta Manta haikailee mamman viereen.

Tänään kävin ensimmäistä kertaa hiihtämässä Elsan kanssa. Latukone oli juuri käynyt ja ladut olivat aivan täydellisessä kunnossa. Elsa piti hyvä vedon päällä pitkän matkaa, vaikka pehmeä alusta oli varmasti sille raskas. Teimme vajaan kympin lenkin ja puolivälistä päästin koiran kulkemaan vapaana. Elsa ei kuitenkaan säästellyt itseään vaan pomppi suurimman osan matkasta umpihangessa. Välillä piti ottaa lumikylpyjä.

Kotona uni maistui. Harvoinpa Elsaa näkeen noin rauhallisena :)