Vähille on jäänyt kirjailuni siitä mitä Elsan kanssa ollaan viime viikot puuhailtu. Työt vievät nyt aika paljon aikaa ja energiaa, joten ihan hirveästi en ole pennun kanssa harjoitellut, mutta jotain sentään silloin tällöin.
Uimaan olen vienyt koiria muutaman kerran. Vaikka asumme järvien ympäröimässä kunnassa, on uittopaikan löytäminen 5 km:n säteeltä osoittautunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Rannat ovat joko asutettuja tai sitten sellaisia rutakkoja, ettei niihin ole mitään asiaa. Jokusen paikan olen sentään löytänyt jotta Elsa on päässyt kastautumaan. Viimeisimmällä kerralla pentu haki jo kolme kertaa damin uintisyvyydestä. Etujaloilla kyllä edelleen polskii mennen tullen, mutta ei silti jännitä veteen menoa. Eiköhän se tekniikka sieltä löydy kun pari kertaa vielä treenataan.
Noutoja olen tehnyt jonkun verran myös kotipihalla. Teen yleensä joko muistiharjoituksena tai lyhyinä heittoina siten, että dami jää aluskasvillisuuden sekaan piiloon. Elsa käyttääkin jo ihan hyvin nenäänsä, hakee tovin luovuttamatta ja palauttaa innokkaasti syliin.
Myös tottisjuttuja olen tehnyt kotipihalla. Palkkiona toimii makkara tai juusto parhaiten ja sen avulla Elsa on todella innokas ja hakee kontaktia. Perusasento (vieressä istuminen katsekontaktissa) sujuu todella hyvin ja Elsa jaksaa tapittaa silmiin vaikka kuinka pitkään. Istuu myös nopeasti kun pysähdyn liikkeestä. Lisäksi ollaan harjoiteltu paikalla oloa istuen pienissä pätkissä.
Maahan menon opettaminen on tuottanut tähän asti harmaita hiuksia, mutta hieman pidemmän tottistuokion jälkeen päätin kokeilla olisiko pentu tarpeeksi väsynyt menemään makuulle. Ja olihan se. Käsky meni perille kahden kokeilun jälkeen ja nyt homma jo sujuu :)
Ilmoitin Elsan jo ensimmäiseen näyttelyynkin, eli mennään SNJ:n kesäleirille päänäyttelyyn heinäkuussa. Näyttelyseisomista ollaan myös treenattu siten, että ruokaa ei tarvitse koko ajan tunkea suuhun. Seisominen sujuu muuten hyvin, mutta asento ei aina ole ehkä paras mahdollinen, kun pentu tarjoaa niin herkästi istumista. Tätä pitää harjoitella vielä vähän lisää.
Mennään SNJ:n leirillä myös ke aamuna pentujen nome-koulutukseen ja to aamuna tottikseen. Kiva päästä taas pitkästä aikaa treenaamaan (tai ottamaan itse oppia!).
perjantai 31. toukokuuta 2013
lauantai 25. toukokuuta 2013
Ihana kesä
sunnuntai 19. toukokuuta 2013
Huh hellettä!
Ihana hellesää on suosinut koko viikonlopun. Elsakin haki vähän terassilla vilvoitusta ja nautiskeli päälle aurinkotuolissa :)
Eilen käytiin taas järven rannassa ja Elsa meni Mantan perässä loivaa rantaa pitkin uimasyvyyteen asti. Kääntyi kyllä sitten heti takaisin. Muutaman kerran heitin damin tuohon kriittiseen kohtaan ja ne Elsa nouti hienosti. Damitreenit sujuvat myös maalla oikein hyvin.
Muutenkin arki sujuu edelleen mukavasti. Ainoastaan Elsan pissafiksaatio käy välillä hermoon, sillä likka pissii vieläkin ihan joka paikkaan. Myös tuonne kylpyammeeseen ja aurinkotuolille! Grillin suojapeitekin on korkattu. Ja kaikki nämä heti 40 minuutin kävelylenkin jälkeen. Sitten menee taas monta tuntia ilman vahinkoja. Anna mun kaikki kestää!
Ai niin, onhan meillä tehty vähän tuhojakin. Kylpyhuoneen ovenpielistä on riisuttu tiivisteet ylös asti ja yksi ovilista on saanut hammasta...
Terassikelit kohdillaan. |
Ole nyt tälle sitten vihainen! |
perjantai 17. toukokuuta 2013
Lenkkeilyä ja leikittelyä
tiistai 14. toukokuuta 2013
Toiset rokotukset
Käytiin taas tänään Univetissä Eeva-Liisan rokotettavana. Elsalla oli painoa 12,6 kg ja Lissu kertoi kaiken olevan kunnossa. Elsan mielestä reissu oli vähän jänskä.
maanantai 13. toukokuuta 2013
Järvellä
Käytin koirat eilen ensimmäistä kertaa järven rannalla. Heittelin Mantalle damia ja Elsa sai seurata touhua vierestä. Pari kertaa se putosi pää edellä rannalta veteen ja sen jälkeen tyytyikin kahlailuun. Ihan lopuksi heitin damin n. metrin päähän kahlailusyvyydestä ja yllätys yllätys, likka kävi sen hakemassa!
perjantai 10. toukokuuta 2013
Pelottava haukku
Elsa ei pelkää mitään, paitsi: kimeää pikkukoiran haukuntaa. Kammo syntyi silloin, kun pentu oli ollut meillä vajaan viikon. Kuljimme iltapissalla pimeässä metsässä ja läheisestä talosta tuli kaksi pientä koiraa ulos. Ne alkoivat haukkua hirmuisesti kun kuulivat meidät pusikossa. Elsa oli irti ja pelästyi niin että juoksi aivan täysiä karkuun. Luulin jo hukanneeni koko pennun pimeään, sillä se harhaili yksin useita minuutteja. Lopulta huomasin sen naapurin ulkovalojen lähettyvillä, oli onneksi juossut oikeaan suuntaan.
Nyt aina kun kuulemme noiden koirien haukun metsän takaa, Elsa alkaa vinkua korvat luimussa erikoisella kujertavalla äänellä ja hyppiä minua vasten häntä koipien välissä. Menee ilmiselvästi paniikkiin ja valmistautuu lähtemään karkuun. Jälleen kerran saan huomata kuinka pienestä se on kiinni, että koira pelästyy ja oppii pelkäämään jotakin asiaa. Kultsustani tuli aikoinaan paukku- ja ukkosarka kuumailmapallon takia ja Manta taas pelkää hysteerisesti metalliaitoja, kun ne kerran kaatuivat sen päälle. Molempien kanssa on pystynyt kyllä elämään, mutta pelko on vanhuusikään asti tunnistettavissa.
Nyt ei auta kuin toivoa, että pelkotila tulee vain täällä kotioloissa eikä esim. koiratapahtumissa, joissa koirat haukkuu. Pitänee lähteä piakkoin kokeilemaan johonkin tapahtumaan tai treenikentän laidalle ja aloittaa pikkuhiljaa totuttaminen.
Nyt aina kun kuulemme noiden koirien haukun metsän takaa, Elsa alkaa vinkua korvat luimussa erikoisella kujertavalla äänellä ja hyppiä minua vasten häntä koipien välissä. Menee ilmiselvästi paniikkiin ja valmistautuu lähtemään karkuun. Jälleen kerran saan huomata kuinka pienestä se on kiinni, että koira pelästyy ja oppii pelkäämään jotakin asiaa. Kultsustani tuli aikoinaan paukku- ja ukkosarka kuumailmapallon takia ja Manta taas pelkää hysteerisesti metalliaitoja, kun ne kerran kaatuivat sen päälle. Molempien kanssa on pystynyt kyllä elämään, mutta pelko on vanhuusikään asti tunnistettavissa.
Nyt ei auta kuin toivoa, että pelkotila tulee vain täällä kotioloissa eikä esim. koiratapahtumissa, joissa koirat haukkuu. Pitänee lähteä piakkoin kokeilemaan johonkin tapahtumaan tai treenikentän laidalle ja aloittaa pikkuhiljaa totuttaminen.
torstai 9. toukokuuta 2013
Äidin ja siskon luona
Kävin tänään moikkaamassa Katia ja koiria. Elsa päästeli Huldan kanssa mukavasti höyryt pois. Pikkutytöt kävivät myös metsälammessa kastautumassa. Ei hirvittänyt vesi yhtään, päinvastoin.
Hulda, tänään MVA-arvon saavuttanut Fanni, Säde ja Elsa. |
Elsa ja Hulda. |
Elsa Katin kuvaamana. |
Hulda ja Elsa. |
Elsa ja Hulda. |
Frida-äidin tutkittavana. |
Elsa tutkailee Fannia ja Fannin palloa. |
Matokuuri
Tajusin juuri, että Elsallehan pitää antaa taas Axilur-kuuri, aloitan sen tänään. Ja ensi viikolla rokotuksille.
Honkkelon päivän paino on n. 11 kg.
Honkkelon päivän paino on n. 11 kg.
sunnuntai 5. toukokuuta 2013
Pientä aktiviteettia
Tämä päivä on mennyt hiihdellessä pitkinpoikin, ja koirat ovat jääneet vähän paitsioon. Niinpä tein Elsalle muutaman pienen treenin, jotta pennulta saisi virtaa vähän pois.
Vedin metsään n. 15 metrin jäljen leikemakkaralla ja jätin makkaran kiven taakse metallikuppiin palkkioksi. Elsa meinasi seota heti jäljen lähtöpaikassa ja lähti todella innokkaasti jäljestämään. Puolivälissä jäi vähän pyörimään paikoilleen mutta haki koko ajan innokkaasti hajua. Lopulta tajusi itse, että hajuvana jatkuu vielä eteenpäin ja palkkakin löytyi.
Jäljen jälkeen tein vielä muutaman lyhyen muistiharjoituksen damilla ja ne menivät todella hyvin. Lopuksi vielä pienen tauon jälkeen pari eteenlähetystä nurmikolla ruokakupille.
Tykkään kyllä todella paljon tuosta koirasta. Se on arkisissa touhuissa rauhallinen ja kulkee ulkona aina lähelläni. Omassa pihassakin pysyy hyvin, eikä juoksentele naapuriin vaikka meillä ei kovin iso tontti olekaan. Mutta sitten kun tehdään jotain, löytyy pennusta aivan toisenlainen vaihde. Tekeminen on toki vähän sähläämistä, mutta se varmasti saadaan aikanaan kuriin. Pääasia, että Elsa tekee mielellään asioita minun kanssa ja vauhtia riittää. Dami suussa Elsa tekee joskus pieniä kunniakierroksia, mutta lopulta tulee kuitenkin korvat luimussa suoraan syliin.
Vedin metsään n. 15 metrin jäljen leikemakkaralla ja jätin makkaran kiven taakse metallikuppiin palkkioksi. Elsa meinasi seota heti jäljen lähtöpaikassa ja lähti todella innokkaasti jäljestämään. Puolivälissä jäi vähän pyörimään paikoilleen mutta haki koko ajan innokkaasti hajua. Lopulta tajusi itse, että hajuvana jatkuu vielä eteenpäin ja palkkakin löytyi.
Jäljen jälkeen tein vielä muutaman lyhyen muistiharjoituksen damilla ja ne menivät todella hyvin. Lopuksi vielä pienen tauon jälkeen pari eteenlähetystä nurmikolla ruokakupille.
Tykkään kyllä todella paljon tuosta koirasta. Se on arkisissa touhuissa rauhallinen ja kulkee ulkona aina lähelläni. Omassa pihassakin pysyy hyvin, eikä juoksentele naapuriin vaikka meillä ei kovin iso tontti olekaan. Mutta sitten kun tehdään jotain, löytyy pennusta aivan toisenlainen vaihde. Tekeminen on toki vähän sähläämistä, mutta se varmasti saadaan aikanaan kuriin. Pääasia, että Elsa tekee mielellään asioita minun kanssa ja vauhtia riittää. Dami suussa Elsa tekee joskus pieniä kunniakierroksia, mutta lopulta tulee kuitenkin korvat luimussa suoraan syliin.
lauantai 4. toukokuuta 2013
keskiviikko 1. toukokuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)