Otin Elsan eilen mukaan kun vein pojan enkkukerhoon koululle. Käytiin pennun kanssa vähän ihmettelemässä koulun ohi kulkevaa liikennettä: päriseviä moottoripöyriä, autoja, junia, pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä joita ei meidän kulmilla näin runsain mitoin pörrää. Äänet eivät pikkuista hetkauttaneet, mutta ihmiset ja tuulessa lentävät lehdet saivat kierrokset nousemaan.
Koulun kentällä tehtiin myös vähän dami- ja nenäharjoituksia. Elsa kantoi damia hihnassa todella hyvin ja piti sitä nätisti suussa. Pääosin annoin pennun kantaa, mutta kerran kokeilin myös heittää damia, ja se tuli hienosti syliin. Ympäristön vaihdos teki selvästi hyvää, sillä kotona sisällä dami on helposti leikkikalu ja Elsa puljaa sitä suussaan. Sisällä ei olla enää juuri harjoiteltukaan.
Puolen tunnin jälkeen maltettiin jo vähän rauhoittua ihmettelemään pihalla leikkiviä lapsia.
Automatkoilla Elsa on edelleen vähän levoton, mutta eiköhän se harjoittelulla ala rauhoittua.
Kotona elo sujuu todella hyvin, ruoka maistuu ja malttia eri tilanteissa on todella hienosti. Elsa osaa istua sekä käskystä että pillistä ja tulee aina iloisesti luokse. Se myös odottaa lupaa todella hyvin, esim. ruokakupilla ja vapaaksi päästessään. Pissoja Elsa tosin tekee edelleen sisälle vähän mihin sattuu ja erityisesti makuualustoille. Tulee osa sentään sanomalehdillekin. Kakat onneksi saadaan kaikki ulos.
Tällä hetkellä mietin kuumeisesti miten opettaisin pennulle maahanmenon. Se ei ole Elsalle luonteva liike, ja namin kanssa en saa pentua maakuulle millään. Se tarjoaa kyllä kaikkea muuta. Ehkä pitää rakentaa liike naksuttimella tarpeeksi pienistä osista. Kokeilen joku päivä.
