Tokokurinpalautusta

Eilen illalla reippailtiin Elsan kanssa vielä hallille tokoilemaan. Ryhmässä oli vain neljä koirakkoa ja kaksi kouluttajaa, joten saimme kunnon täsmäopetusta.

Aloitimme treenin kohtaamisharjoituksella kouluttajan käskyttäessä suuntia ja tehtäviä. Minä seilailin ihan mihin sattuu kun yritin saada Elsan keskittymään ja sain siitä vähän kurinpalautusta. Elsa silkoili jostain syystä aivan tohkeissaan pikkukoirien perään ja sillä oli ihailtavan paljon virtaa. Harkan jälkeen päästiinkin valvovan silmän alle yksityisopetukseen ja sain ohjeita liikkeellelähtöihin ja käännöksiin. Teen usein liian nopeita liikkeitä, jolloin koira ei ehdi mukaan. Käskyt tulevat myös myöhässä. Pitäisi kiinnittää huomiota myös lähtevään jalkaan, jotta se on aina sama. Ihan hyviä muistutuksia, vaikka pitkät seuraamispätkät eivät meiltä onnistuneetkaan kun Elsan kontakti tippuu lisätessäni vauhtia. Toisaalta, ei sitä voi Elsalta vielä vaatiakaan.

Seuraavaksi otetttiin kahden minuutin paikallamakuu. Elsa pysyi hyvin, mutta ryhdyimme harjoituksen jälkeen pohtimaan koko ryhmän voimin onko sen makuuasennolle tehtävissä jotain. Elsa putoaa maahan vauhdikkaasti, mutta sen etujalat jäävät aina haralleen niin että etutassut ovat melkein metrin päässä toisistaan. Hassun näköinen! Tulimme joukolla siihen tulokseen, että sääntöjen mukaan asento ei ole virheellinen jos se pysyy koko liikkeen aikana samana, ja Elsalla pysyy. Yritimme kyllä yhdessä kouluttajan kanssa katsoa miten asentoa saisi korjattua, mutta emme oikein keksineet keinoa. Sain palautetta kuitenkin liian hätäisistä liikkeistäni palkkaamisen yhteydessä (okei, olen sillä hakenut sitä vauhtia). Ehkäpä asento korjaantuu ajan mittaan kun liikkeestä tulee varmempi ja myös rintakehä levenee...

Demotilanteessa tuli siedettävä väli, yleensä etujalat ovat vieläkin enemmän harallaan.

Huomaan, että minulla on jokinlainen asenneongelma tuolla treeneissä, enkä oikein tahdo ottaa kouluttajien palautetta tosissani. En oikein tiedä mistä se johtuu, ehkäpä liian koemaisista ja pitkistä harjoitteista. Levekin koulutus ei ole kurssimuotoista, eli teemme joka kerralla eri asioita, mutta emme mitenkään johdonmukaisesti (koulutuksellisesti) edeten. Kurssimuotoinen opiskelu on selvästi enemmän minua varten. Hyviä vinkkejä tuoltakin toki saa ja voisin kyllä olla niille avoimempi. Ihan "peiliä" kun ei meidän touhuamisesta tule oikein mitään. Ja toisaalta viikottainen treeni hyvissä mutta vaativissa olosuhteissa (halli) on ehdottaman tarpeellinen!