sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Kesäsuunnitelmia
Kesään on vielä hetki aikaa, mutta ainahan siitä voi haaveilla. Bongasin netistä alennusmyynneissä surffatessani kohtuuhintaisia koiratarhaelementtejä ja keksin, että sellaisillahan saisi siitisti aidattua meidän takapihan kiveys- ja terassialueen koiria varten. Varaston ja tulevan pihavajan väliin 2 x 2m elementti ja sitten 6 x 2 m sekä kaksi porttia pihavajasta terassille päin. Lisäksi jo hankittu portti talon ja varaston väliin. Näin välttyisimme koko pihan aitaamiselta, istutukset ja nurmikko saisivat olla rauhassa ja koirat pysyisivät puhtaina.
Esimerkiksi Jämptin mini (115 cm korkea) valkoinen aitaelementti vaikuttaisi oikein hyvältä.
Agility, 3. tunti
Tänään agilitykurssilla oli vuorossa puomi ja A-este. Elsa menin ilman kummempia paniikkikohtauksia läpi molemmista. Tunnin lopuksi mentiin jopa itsenäisesti puomi muutaman kerran. Ihanaa, kun on näin luottavainen ja rohkea koira!
Odotellessa tehtiin omaan tahtiin jo opeteltuja esteitä, eli hyppyjä, putkea ja pussia. Elsa teki hyvällä innolla kaikkea.
Mitäs meillä on vielä opettelematta...? Ainakin pituus, pöytä ja kepit. Kohtahan kaikki esteet ovat jo hyvässä hallinnassa ;)
Odotellessa tehtiin omaan tahtiin jo opeteltuja esteitä, eli hyppyjä, putkea ja pussia. Elsa teki hyvällä innolla kaikkea.
Mitäs meillä on vielä opettelematta...? Ainakin pituus, pöytä ja kepit. Kohtahan kaikki esteet ovat jo hyvässä hallinnassa ;)
perjantai 24. tammikuuta 2014
Ensimmäinen syntymäpäivä!
Pyymäen Tuuli-pennuilla on tullut ensimmäinen vuosi täyteen!
Voihan 1-vuotiasta sanoa vielä pennuksi, voihan...?
maanantai 20. tammikuuta 2014
Tokokurinpalautusta
Eilen illalla reippailtiin Elsan kanssa vielä hallille tokoilemaan. Ryhmässä oli vain neljä koirakkoa ja kaksi kouluttajaa, joten saimme kunnon täsmäopetusta.
Aloitimme treenin kohtaamisharjoituksella kouluttajan käskyttäessä suuntia ja tehtäviä. Minä seilailin ihan mihin sattuu kun yritin saada Elsan keskittymään ja sain siitä vähän kurinpalautusta. Elsa silkoili jostain syystä aivan tohkeissaan pikkukoirien perään ja sillä oli ihailtavan paljon virtaa. Harkan jälkeen päästiinkin valvovan silmän alle yksityisopetukseen ja sain ohjeita liikkeellelähtöihin ja käännöksiin. Teen usein liian nopeita liikkeitä, jolloin koira ei ehdi mukaan. Käskyt tulevat myös myöhässä. Pitäisi kiinnittää huomiota myös lähtevään jalkaan, jotta se on aina sama. Ihan hyviä muistutuksia, vaikka pitkät seuraamispätkät eivät meiltä onnistuneetkaan kun Elsan kontakti tippuu lisätessäni vauhtia. Toisaalta, ei sitä voi Elsalta vielä vaatiakaan.
Seuraavaksi otetttiin kahden minuutin paikallamakuu. Elsa pysyi hyvin, mutta ryhdyimme harjoituksen jälkeen pohtimaan koko ryhmän voimin onko sen makuuasennolle tehtävissä jotain. Elsa putoaa maahan vauhdikkaasti, mutta sen etujalat jäävät aina haralleen niin että etutassut ovat melkein metrin päässä toisistaan. Hassun näköinen! Tulimme joukolla siihen tulokseen, että sääntöjen mukaan asento ei ole virheellinen jos se pysyy koko liikkeen aikana samana, ja Elsalla pysyy. Yritimme kyllä yhdessä kouluttajan kanssa katsoa miten asentoa saisi korjattua, mutta emme oikein keksineet keinoa. Sain palautetta kuitenkin liian hätäisistä liikkeistäni palkkaamisen yhteydessä (okei, olen sillä hakenut sitä vauhtia). Ehkäpä asento korjaantuu ajan mittaan kun liikkeestä tulee varmempi ja myös rintakehä levenee...
Huomaan, että minulla on jokinlainen asenneongelma tuolla treeneissä, enkä oikein tahdo ottaa kouluttajien palautetta tosissani. En oikein tiedä mistä se johtuu, ehkäpä liian koemaisista ja pitkistä harjoitteista. Levekin koulutus ei ole kurssimuotoista, eli teemme joka kerralla eri asioita, mutta emme mitenkään johdonmukaisesti (koulutuksellisesti) edeten. Kurssimuotoinen opiskelu on selvästi enemmän minua varten. Hyviä vinkkejä tuoltakin toki saa ja voisin kyllä olla niille avoimempi. Ihan "peiliä" kun ei meidän touhuamisesta tule oikein mitään. Ja toisaalta viikottainen treeni hyvissä mutta vaativissa olosuhteissa (halli) on ehdottaman tarpeellinen!
Aloitimme treenin kohtaamisharjoituksella kouluttajan käskyttäessä suuntia ja tehtäviä. Minä seilailin ihan mihin sattuu kun yritin saada Elsan keskittymään ja sain siitä vähän kurinpalautusta. Elsa silkoili jostain syystä aivan tohkeissaan pikkukoirien perään ja sillä oli ihailtavan paljon virtaa. Harkan jälkeen päästiinkin valvovan silmän alle yksityisopetukseen ja sain ohjeita liikkeellelähtöihin ja käännöksiin. Teen usein liian nopeita liikkeitä, jolloin koira ei ehdi mukaan. Käskyt tulevat myös myöhässä. Pitäisi kiinnittää huomiota myös lähtevään jalkaan, jotta se on aina sama. Ihan hyviä muistutuksia, vaikka pitkät seuraamispätkät eivät meiltä onnistuneetkaan kun Elsan kontakti tippuu lisätessäni vauhtia. Toisaalta, ei sitä voi Elsalta vielä vaatiakaan.
Seuraavaksi otetttiin kahden minuutin paikallamakuu. Elsa pysyi hyvin, mutta ryhdyimme harjoituksen jälkeen pohtimaan koko ryhmän voimin onko sen makuuasennolle tehtävissä jotain. Elsa putoaa maahan vauhdikkaasti, mutta sen etujalat jäävät aina haralleen niin että etutassut ovat melkein metrin päässä toisistaan. Hassun näköinen! Tulimme joukolla siihen tulokseen, että sääntöjen mukaan asento ei ole virheellinen jos se pysyy koko liikkeen aikana samana, ja Elsalla pysyy. Yritimme kyllä yhdessä kouluttajan kanssa katsoa miten asentoa saisi korjattua, mutta emme oikein keksineet keinoa. Sain palautetta kuitenkin liian hätäisistä liikkeistäni palkkaamisen yhteydessä (okei, olen sillä hakenut sitä vauhtia). Ehkäpä asento korjaantuu ajan mittaan kun liikkeestä tulee varmempi ja myös rintakehä levenee...
Demotilanteessa tuli siedettävä väli, yleensä etujalat ovat vieläkin enemmän harallaan. |
Huomaan, että minulla on jokinlainen asenneongelma tuolla treeneissä, enkä oikein tahdo ottaa kouluttajien palautetta tosissani. En oikein tiedä mistä se johtuu, ehkäpä liian koemaisista ja pitkistä harjoitteista. Levekin koulutus ei ole kurssimuotoista, eli teemme joka kerralla eri asioita, mutta emme mitenkään johdonmukaisesti (koulutuksellisesti) edeten. Kurssimuotoinen opiskelu on selvästi enemmän minua varten. Hyviä vinkkejä tuoltakin toki saa ja voisin kyllä olla niille avoimempi. Ihan "peiliä" kun ei meidän touhuamisesta tule oikein mitään. Ja toisaalta viikottainen treeni hyvissä mutta vaativissa olosuhteissa (halli) on ehdottaman tarpeellinen!
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Agility, 2. kerta
Tänään oli agikurssin toinen kerta. Opetteluvuorossa oli muuri, pussi ja okseri/pituushyppy. Elsa suoriutui kaikista kerrassaan mainiosti. Pussi hieman jännitti, mutta läpi siitäkin mentiin moneen kertaan avustettuna siten, että kouluttaja piti pussin suuta ilmassa.
Hypyt sujuvat Elsan kanssa jo todella hyvin. Se jää hanakasti perusasentoon ja olen tehnyt jo lyhyitä jättöjä, eli lähetän sen kun olen itse esteen kohdalla. Myös käsiavut tuntuvat toimivan jo hyvin.
Omaa vuoroa odotellessa tein itsenäisesti hyppyjä ja putkea. Otin muutaman esteen sarjoja ja kokeilin myös vähän korkeampaa estettä. Edelleen on hieman vaikeuksia saada Elsa keskittymään ja innostumaan uudelleen palkan jälkeen. Nenä on heti maassa ja hajut vie mennessään. Haistelu on selvästi jonkinlaista sijaistoimintaa, sillä pieni jännittäminen on likasta havaittavissa. Sitten kun seisoskeltiin sivummalla odottamassa, ei Elsa haistellut maata yhtään. Vähän inhottava olla koko ajan kieltämässä, mutta ei kai siihen muutakaan keinoa ole...
Tänään tuli todella hyvä fiilis ja hetken pilkahduksia jo siitä tunteesta, kun päästään oikein kunnolla harjoittelemaan ratoja. Elsa kyllä syttyi hypyistä ja tekee mielellään. Kunhan kaikki esteet ensin opetellaan, niin sitten meitä ei pidättele mikään!
lauantai 18. tammikuuta 2014
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Syliin!
Eppuli-keppuli on melkoinen sylikoira. Käyttää aina tilaisuuden hyväkseen ja tunkee aivan väkisin sohvalle syliin, vaikka ei sohvalla saisi oikeastaan ollakaan. Mutta sano nyt tuolle sitten ei :)
Ainoa sylitoimitusta hankaloittava tekijä on se, että Kepsu ei oikein malttaisi rauhoittua helliteltäväksi vaan hyörii ja pyörii mahdottomasti. Ja pussaa.
Treenejä ei tällä viikolla ole ollekaan kun hallilla on kisat. Ollaankin nautiskeltu lumisateesta ja kirpeistä pakkaskeleistä pitkillä metsälenkeillä. Kyllähän tällainen kuiva ja luminen talvikeli on todella ihanaa pitkän ja pimeän syksyn jälkeen. Saisi jo talvi pikkuhiljaa tulla!
Ihan pian vietetään muuten jo Tuuli-pentujen ekoja synttäreitä!
maanantai 6. tammikuuta 2014
Loppiaistreenit
Joukko innokkaita Pyymäkeläisiä kokoontui tänään Akaaseen nometreeneihin. Paikalla oli koiria molemmista pentueista, kaikkiaan 14 koiraa. Otin myös Mantan mukaan vähän ulkoilemaan ja fiilistelemään.
Alkuun jokainen sai tehtäväksi viedä muutamia muistidameja pellon laidoille. Sitten tehtiin ykkösmarkkeerauksia pellolta pieneen heinikkoon. Koirien tuli mennä heinikkoalueen yli damille ja moni markkeerasikin matkan liian lyhyeksi ja jäi pyörimään heinikkoon.
Elsan kanssa tehtiin ensimmäinen ykkönen neljä kertaa peräkkäin. Se paransi suoritustaan jokaisella kerralla ja löysi damin aina vain nopeammin. Viimeinen kerta oli aivan täydellinen, kun se juoksi suoraan heinikon läpi damille.
Palautuksiin olen todella tyytyväinen sillä Elsa toi kaikki damit hienolla vauhdilla suoraan käteen. Samoin lähetyksissä pysyi hyvin paikallaan ja lähti vasta luvalla.
Mantalle tehtiin ensin ykkönen, joka oli sille yllättävän vaikea. Jäi siis heinikkoon pyörimään. Kun saatiin onnistunut suoritus aikaiseksi tehtiin vielä linjaan kakkonen. Ensimmäinen nouto hyvin mutta toisen kanssa taas vaikeuksia. Ihana into oli kuitenkin mummolla päällä :) Kävin tekemässä välissä sen kanssa muistit ja ne se teki aivan täydellisesti.
Elsan kanssa tein myös muutamia linjoja motivoidusti. Kaikki onnistuivat hyvin ja palauksetkin jälleen kiitettäviä.
Toisena harjoituksena tehtiin kakkosmarkkeerauksia pellolta pieneen saarekkeeseen. Ensin paikat tutuiksi ykkösinä ja sitten kakkonen perään. Pieniä haasteita oli koirilla muistaa kakkosmarkkeeraus, mutta onnistuneita suorituksia saatiin aikaiseksi. Pennuille tehtiin pelkästään ykkösmarkkeeraukset ja Elsa suoriutui molemmista hyvin.
Treenin päätteeksi nautiskeltiin vielä kahvia, piirakkaa ja kakkua ja suunniteltiin kesän treeniviikonloppua. Taisivat kaikki olla kovin tyytyväisiä omien koiriensa suorituksiin, ja syystäkin.
Kyllä aika on tehnyt ihmeitä tuon meidän pennun kanssa. Nyt tässä vuoden vaihteessa kaikki on sujunut todella hyvin ja Elsa on alkanut hoksata mikä on homman nimi. Hyvältä vaikuttaa ja tästä on kiva jatkaa eteenpäin.
Alkuun jokainen sai tehtäväksi viedä muutamia muistidameja pellon laidoille. Sitten tehtiin ykkösmarkkeerauksia pellolta pieneen heinikkoon. Koirien tuli mennä heinikkoalueen yli damille ja moni markkeerasikin matkan liian lyhyeksi ja jäi pyörimään heinikkoon.
Elsan kanssa tehtiin ensimmäinen ykkönen neljä kertaa peräkkäin. Se paransi suoritustaan jokaisella kerralla ja löysi damin aina vain nopeammin. Viimeinen kerta oli aivan täydellinen, kun se juoksi suoraan heinikon läpi damille.
Palautuksiin olen todella tyytyväinen sillä Elsa toi kaikki damit hienolla vauhdilla suoraan käteen. Samoin lähetyksissä pysyi hyvin paikallaan ja lähti vasta luvalla.
Mantalle tehtiin ensin ykkönen, joka oli sille yllättävän vaikea. Jäi siis heinikkoon pyörimään. Kun saatiin onnistunut suoritus aikaiseksi tehtiin vielä linjaan kakkonen. Ensimmäinen nouto hyvin mutta toisen kanssa taas vaikeuksia. Ihana into oli kuitenkin mummolla päällä :) Kävin tekemässä välissä sen kanssa muistit ja ne se teki aivan täydellisesti.
Elsan kanssa tein myös muutamia linjoja motivoidusti. Kaikki onnistuivat hyvin ja palauksetkin jälleen kiitettäviä.
Toisena harjoituksena tehtiin kakkosmarkkeerauksia pellolta pieneen saarekkeeseen. Ensin paikat tutuiksi ykkösinä ja sitten kakkonen perään. Pieniä haasteita oli koirilla muistaa kakkosmarkkeeraus, mutta onnistuneita suorituksia saatiin aikaiseksi. Pennuille tehtiin pelkästään ykkösmarkkeeraukset ja Elsa suoriutui molemmista hyvin.
Treenin päätteeksi nautiskeltiin vielä kahvia, piirakkaa ja kakkua ja suunniteltiin kesän treeniviikonloppua. Taisivat kaikki olla kovin tyytyväisiä omien koiriensa suorituksiin, ja syystäkin.
Kyllä aika on tehnyt ihmeitä tuon meidän pennun kanssa. Nyt tässä vuoden vaihteessa kaikki on sujunut todella hyvin ja Elsa on alkanut hoksata mikä on homman nimi. Hyvältä vaikuttaa ja tästä on kiva jatkaa eteenpäin.
Vapaat tokot
Eilen illalla mentiin Elsan kanssa vielä toisen kerran hallille tokoilemaan. Tällä kertaa vapaaharjoituksissa ei ollut meidän lisäksi kuin kaksi koirakkoa, joten meillä oli kolmistaan kenttä koko tunnin käytössä.
Tein Elsan kanssa aika vauhdikkaita juttuja koska ajattelin sen olevan vähän väsynyt iltapäivän agilitystä. Otin lelun kanssa luoksetuloja ja hain nopeutta sivulletulokäännökseen palkkaamalla vauhdista. Muutama kerran myös pysäytin kesken matkan lelulla, sitä emme olekaan aikaisemmin harjoitelleet. Tein lelun kanssa pieniä seuraamisia ja muutenkin hassuteltiin. Teki kyllä ihan hyvää, sillä tajusin agilityn ja siellä ilmenneen maanhaistelun jälkeen, että olen ollut itse todella passiivinen aina kun olemme treenaanneet tottisjuttuja. Siis perusasentoa ja muutaman askeleen seuraamisia. Niissä palkkaan namilla joten Elsa seuraa pelkkää makupalaa. Minun pitää kertakaikkiaan tehdä itsestäni hauskempi ja kiinnostavampi!
Reikkumisen välissä tein makupalakupilla suuntia ja linjoja. Otinpa pari agilityestettäkin esiin ja jatkettiin iltapäivän hyppytreenejä. Loppuun pyysin vielä muutkin koirakot yhteiseen paikallamakuuseen. Nyt kun meitä oli vähän ja tunnelma riehumisen jäljiltä sopivan rauhallinen, pysyi Elsa hyvin ensin minuutin ja sitten vielä kaksi minuuttia makuulla. Yhteensä treenailin 35 minuuttia ja se riitti meille vaikka halliaikaa olisikin ollut jäljellä.
Tein Elsan kanssa aika vauhdikkaita juttuja koska ajattelin sen olevan vähän väsynyt iltapäivän agilitystä. Otin lelun kanssa luoksetuloja ja hain nopeutta sivulletulokäännökseen palkkaamalla vauhdista. Muutama kerran myös pysäytin kesken matkan lelulla, sitä emme olekaan aikaisemmin harjoitelleet. Tein lelun kanssa pieniä seuraamisia ja muutenkin hassuteltiin. Teki kyllä ihan hyvää, sillä tajusin agilityn ja siellä ilmenneen maanhaistelun jälkeen, että olen ollut itse todella passiivinen aina kun olemme treenaanneet tottisjuttuja. Siis perusasentoa ja muutaman askeleen seuraamisia. Niissä palkkaan namilla joten Elsa seuraa pelkkää makupalaa. Minun pitää kertakaikkiaan tehdä itsestäni hauskempi ja kiinnostavampi!
Reikkumisen välissä tein makupalakupilla suuntia ja linjoja. Otinpa pari agilityestettäkin esiin ja jatkettiin iltapäivän hyppytreenejä. Loppuun pyysin vielä muutkin koirakot yhteiseen paikallamakuuseen. Nyt kun meitä oli vähän ja tunnelma riehumisen jäljiltä sopivan rauhallinen, pysyi Elsa hyvin ensin minuutin ja sitten vielä kaksi minuuttia makuulla. Yhteensä treenailin 35 minuuttia ja se riitti meille vaikka halliaikaa olisikin ollut jäljellä.
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Uusi vuosi ja uusi laji
Tänään alkoi Sport Dog Parkilla agilityn alkeiskurssi. Sain houkuteltua kurssille mukaan myös Katin ja Frida-mamman, joten meidän ryhmässä oli vahva flättiedustus :)
Maxiryhmää vetää Silja Larmu Levekistä. Hän ei juuri lajin perusasioita käynyt läpi vaan menimme suoraan asiaan, eli putkelle. Olisin ehkä kaivannut hieman muistin virkistykseksi teoriaakin eri opetustekniikoista ja lajista yleensä, mutta ehkä näihin palataan sitten myöhemmin.
Elsa hoksasi putken parin yrityksen jälkeen ja meni sen monta kertaa jo ihan sujuvasti, jopa niin, että pystyin itse lähettämään koiran putkesta läpi ja juoksemaan vastaan. Tämän päivän toinen este oli hyppy, jota harjoiteltiin namialustan kanssa. Hyppy oli helppo Elsalle kun ollaan harjoiteltu samaan tapaan tokoesteellä. Pystyin jo jättämään sen lähtöpaikalle ja käskyttämään sieltä alkuun yhdelle ja lopuksi myös kahden hypyn sarjalle. Muuta ei tänään sitten ehdittykään tehdä.
Elsan aamuruokailu venähti vähän myöhäiselle ja se hieman näkyi, sillä Elsa oli jotenkin vetämätön koko treenin ajan (jos ei muiden luokse sinkoilua lasketa). Maan haistelu tuntui aika ajoin olevan paljon paljon kiinnostavampaa kuin mamman kanssa tekeminen. No, nyt saa likka nukkua muutaman tunnin ja illalla jatketaan tottistreeneillä. Huomenna nomeillaan Pyymäkeläisten kanssa :)
Maxiryhmää vetää Silja Larmu Levekistä. Hän ei juuri lajin perusasioita käynyt läpi vaan menimme suoraan asiaan, eli putkelle. Olisin ehkä kaivannut hieman muistin virkistykseksi teoriaakin eri opetustekniikoista ja lajista yleensä, mutta ehkä näihin palataan sitten myöhemmin.
Elsa hoksasi putken parin yrityksen jälkeen ja meni sen monta kertaa jo ihan sujuvasti, jopa niin, että pystyin itse lähettämään koiran putkesta läpi ja juoksemaan vastaan. Tämän päivän toinen este oli hyppy, jota harjoiteltiin namialustan kanssa. Hyppy oli helppo Elsalle kun ollaan harjoiteltu samaan tapaan tokoesteellä. Pystyin jo jättämään sen lähtöpaikalle ja käskyttämään sieltä alkuun yhdelle ja lopuksi myös kahden hypyn sarjalle. Muuta ei tänään sitten ehdittykään tehdä.
Elsan aamuruokailu venähti vähän myöhäiselle ja se hieman näkyi, sillä Elsa oli jotenkin vetämätön koko treenin ajan (jos ei muiden luokse sinkoilua lasketa). Maan haistelu tuntui aika ajoin olevan paljon paljon kiinnostavampaa kuin mamman kanssa tekeminen. No, nyt saa likka nukkua muutaman tunnin ja illalla jatketaan tottistreeneillä. Huomenna nomeillaan Pyymäkeläisten kanssa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)